Vene tömähtää vanhaan tuttuun laituriin. Sanoin kuvaamaton merenrannan kasvien tuoksu, ampiaisten pörräys toivottaa meidät muistoissa vuosikymmenien taakse lapsuuden kesiin. Kävimme veneellä saaresta kauppareissuilla Kaskisten kaupungissa. Kuinka suuri kesän kohokohta oli, kun joskus ajoimme aivan läheltä satamaan kiinnittyvää rahtilaivaa.
Juuri tänä päivänä muistotkin himmenevät, kun tietää, mitä suuria muutoksia Kaskisten kaupungin tulevaisuuteen suunnitellaan. Kaskislaiset ovat asiasta kiinnostuneita ja osallistuvat kaupungin kokouksiin, jossa he saavat lisää tietoa uudesta Metsä Board Oyj Kaskisten taivekartonkitehtaan tulosta kaupunkiin. Kalanviljelyslaitos on myös hankkeilla. Sen vaikutuksesta lahtien vesien puhtauteen mietitään jo ennalta huolestuneina. Tämä on myös kesäasukkaiden suuri huolen aihe.
Merenkurkun silta oli myös esillä HS: ssä 15.7. Toteutuessaan se loisi myös Kaskisiten saaristo- ja merialueille suuria vaikutuksia koko alueen ekosysteemiin. Artikkelin mukaan Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintölistalla.
Erityisen alueesta tekee maankohoaminen. Kun lapsesta asti on viettänyt kesänsä tällä alueella voi sanoa, kuinka valtavasti maankohoaminen on muokannut maisemaa. Ei vain silmin nähden, vaan konkreettisilla esimerkeillä.
Kotisaareni rannassa oli lapsuudessani suuri venevaja. Siihen mahtui kaksi venettä yhtä aikaa. Maankohoamisen vuoksi venevaja kuivui ja se oli purettava.
Veneväyliä saaren rantaan on pitänyt ruopata jo monta kertaa. Kaislikkoja ei lapsuudessani ollut juuri ollenkaan, mutta nyt niitä kasvaa joka puolella. Kaislikot ovat tukkineet jopa veneväyliä.
Onko valtavan sillan rakentaminen Vaasasta Uumajaan tarpeen? Edistääkö sillan rakentaminen riittävästi Suomen ja Ruotsin välistä taloutta ja logistiikkaa?
Henkilöliikennettä on hoitanut Wasalinen Aurora Botnia. Viime vuonna Aurora Botnia kuljetti Matias Lindströmin mukaan 270 000 matkustajaa. Tuon sillan rakentamine toteutuisi vasta 2050. Onneksi tätä asiaa on aikaa tuumailla.
Kaskisten kaupungissa syntyneenä ja siellä kaikki elämäni kesät viettäneenä, tunnen syviä tunteita kaikkia syntymäkaupunkini asioita kohtaan ja myös niiden puolesta. Muistoja menneiltä kesiltä olisi kirjan verran, mutta aina kannattaa katsoa kohti tulevia kesiä. Toivottavasti kaikki päätökset koituisivat Kaskisten kaupungin, kaskislaisten ja kesäasukkaidenkin parhaaksi.
Katriina Risku-Vartiainen
Vantaa