Venäläisen sota-aluksen upottaminen Mustallamerellä keskiviikkona osoittaa Ukrainan asevoimien taitoja ja kykyä iskeä myös syvälle rintamalinjan taakse, katsoo sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Hän kuitenkin sanoi myös, että Yhdysvaltojen kyvyttömyys päättää Ukraina-tuesta vaikuttaa jo nyt pahasta ammuspulasta kärsivään Ukrainaan.
– Näemme jo vaikutuksen siitä, että Yhdysvallat ei ole ollut kyvykäs tekemään päätöstä. Mutta odotan Yhdysvaltojen pystyvän tekemään päätöksen ja että kongressi ja edustajainhuone hyväksyvät avun jatkamisen Ukrainalle, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg kommentoi asiaa saapuessaan Naton päämajaan, jossa järjestetään torstaina Nato-maiden puolustusministerien kokous.
Geopolitiikka vaikuttanut taakanjakoon
Keskustelua Naton taakanjaosta ovat jälleen sähköistäneet republikaanien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Donald Trumpin viikonloppuiset puheet, joiden mukaan hän kannustaisi Venäjää tekemään mitä tahansa puolustusmenotavoitetta laiminlyöville Yhdysvaltojen liittolaismaille.
Stoltenberg on ollut osaltaan hoputtamassa maita saavuttamaan tavoitteen kahden prosentin puolustusmenoista suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tänä vuonna tuon tavoitteen saavuttaa Stoltenbergin arvion mukaan 18 maata, mutta pääsihteeriltä löytyi taakanjakoon myös geopoliittinen selitys.
– Meidän täytyy muistaa, että EU:hun kuulumattomat Nato-maat vastaavat 80 prosentista puolustusmenoista. Tässä ei ole kyse vain resursseista, vaan myös maantieteestä, Stoltenberg sanoi.
Hän huomautti, että Turkki on tärkeä maa etelässä. Pohjoisessa transatlanttisena linkkinä puolestaan ovat Norja ja Islanti, hän lisäsi. Lännestä löytyvät EU:n ulkopuoliset Yhdysvallat, Kanada ja Britannia.
– Niin kauan kuin pidämme yhtä, voimme lähettää mille tahansa vastustajalle viestin, että voimme puolustaa kaikkia liittolaisia, Stoltenberg sanoi.
Suomea kokouksessa edustaa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Hän sanoi kokoukseen saapuessaan, että Euroopan täytyy ottaa nykyistä suurempi rooli omasta puolustuksestaan.
– Tämä tarkoittaa kahta asiaa. Puolustusbudjettien kasvattamista ja puolustusteollisuuden nopeaa kasvattamista, Häkkänen sanoi.
Suomi kuuluu 11 Nato-maahan, jotka tällä hetkellä saavuttavat kahden prosentin tavoitteen.
Onko Ruotsi pian täysjäsen?
Naton pohjoisilla alueilla yhtenä murheena on ollut Ruotsin Nato-jäsenyyden jatkuva lykkääntyminen. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kommentoi torstaina aamulla, että todennäköisesti hän osallistuu nyt viimeistä kertaa Nato-kokoukseen tarkkailijamaan puolustusministerinä.
Käytännössä Ruotsin jäsenyys on kiinni enää Unkarin parlamentista, jonka odotetaan jatkavan työtään tauon jälkeen taas loppukuusta. Jonson sanoi odottavansa, että Unkarin parlamentti ratifioi hakemuksen ja Ruotsi on täysjäsen niin pian kuin mahdollista.
Hän myös totesi sen olevan tärkeää sekä Ruotsille että Natolle.
-----
Juttua on korjattu klo 12.41: Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson antoi kommenttinsa torstaina, ei keskiviikkona.