Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg oli torstaina ensimmäistä kertaa vierailulla Ukrainassa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä viime vuoden helmikuussa. Vierailusta ei kerrottu ennalta, kuten ei yleensäkään merkittävien henkilöiden käynneistä maassa.
Ukrainan median julkaisemissa kuvissa Stoltenberg käy kaatuneiden sotilaiden muistomerkillä Kiovan keskustassa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Stoltenbergin kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että on tullut aika kutsua Ukraina Naton jäseneksi. Zelenskyin mukaan enemmistö Nato-maiden ja Ukrainan kansalaisista tukee maan jäsenyyttä.
Zelenskyi kehotti niin ikään Stoltenbergia taivuttelemaan niitä jäsenmaita, jotka vastustavat pitkän kantaman aseiden antamista Ukrainalle.
Stoltenbergin mukaan Ukrainan mahdollisesta tiestä sotilasliiton jäseneksi keskustellaan Naton huippukokouksessa Vilnassa heinäkuussa.
– Ukrainan tulevaisuus on euroatlanttisessa perheessä, Ukrainan tulevaisuus on Natossa, kaikki liittolaiset ovat siitä samaa mieltä, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa.
Stoltenbergin mukaan Naton on niin ikään varmistettava, että Ukraina menestyy sodassa Venäjää vastaan.
Stoltenberg sanoi myös, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli halunnut "läimäyttää Naton oven kiinni, mutta epäonnistunut siinä".
Nasan mukaan Kiovan iltataivaan kirkas välähdys ei johtunut sen satelliitista
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mukaan hämmennystä aiheuttanut erittäin kirkas valonvälähdys Ukrainan pääkaupungin Kiovan taivaalla keskiviikkoiltana ei johtunut sen ilmakehään palanneesta käytöstä poistetusta satelliitista.
Kiovan taivaan valaisi iltakymmeneltä hetkellisesti erittäin kirkas välähdys. Videoita valoilmiöstä alkoi nopeasti levitä sosiaalisessa mediassa. Kiovan sotilashallinnon johtaja Serhi Popko arveli tämän jälkeen Telegram-viestipalvelussa, että välähdys olisi peräisin Nasan satelliitista, joka paloi kappaleiksi palattuaan Maan ilmakehään.
Nasan edustajan uutistoimisto AFP:lle kertomien tietojen mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä satelliitti oli keskiviikkona edelleen kiertoradallaan.
Ukrainan ilmavoimat kertoi myöhemmin omassa ilmoituksessaan, että välähdyksen syynä saattoi olla myös meteoriitti. Samalla ilmavoimat kehotti meemitehtailijoita pidättyvyyteen.
– Vaikka sosiaalista mediaa kiehtovatkin meemit lentävistä lautasista, olkaa ystävällisiä älkää käyttäkö ilmavoimien virallisia tunnuksia niitä luodessanne, ilmavoimat evästi.
Etelä-Korea: Ukrainan aseapu riippuu Venäjästä
Etelä-Korean mukaan maan mahdollisesti Ukrainalle lähettämä sotilasapu riippuu Venäjän toimista, kertoi maan presidentinkanslia torstaina.
Etelä-Korea noudattaa käytäntöä, jonka mukaan se ei lähetä aseita maihin, joissa on käynnissä sota. Maa on tukenut Venäjän vastaisia pakotteita ja lähettänyt Ukrainalle humanitaarista apua, mutta ei aseita.
– Jos massiivisia siviileihin kohdistuvia iskuja ei tapahdu, pidämme kiinni nykyisestä kannastamme. Se mitä tapahtuu, riippuu siis Venäjästä, sanoi nimettömänä esiintynyt presidentinkanslian edustaja.
Etelä-Korean presidentti Yoon Suk-yeol sanoi jo aikaisemmin kuluvalla viikolla, että jos siviileihin kohdistuu laajamittaisia iskuja, Etelä-Korean voi olla vaikeaa pitää kiinni kannastaan olla lähettämättä aseita.
Etelä-Korea on muun muassa tärkeä tykistön ammusten tuottaja, ja niistä Ukrainalla olisi kova pula.
Tanska ja Hollanti lahjoittavat toistakymmentä Leopardia
Tanska ja Hollanti lahjoittavat Ukrainalle yhteensä 14 Leopard 2 -taistelupanssarivaunua, kertoo Tanskan puolustusministeriö lausunnossaan. Panssarivaunut toimitetaan ensi vuoden alkupuolella.
Yhdysvallat ilmoitti jo eilen uudesta 325 miljoonan dollarin aseapupaketista Ukrainalle. Se sisältää muun muassa tykistön kranaatteja, panssarintorjunta-aseita, miinanraivauskalustoa ja Himars-raketinheitinjärjestelmän ammuksia.
Myös Sveitsi pani Wagner-yhtiön pakotelistalle
Sveitsi on lisännyt torstaina Wagner-palkkasotilasyhtiön pakotelistalleen. EU:n pakotelistalle Wagner päätyi jo viime viikolla.
– Wagner on Venäjällä perustettu sotilasorganisaatio, joka Jevgeni Prigozhinin johdolla toimii Venäjän hybridisodan työkaluna, Sveitsin valtiovarainministeriön lausunnossa perusteltiin.
Sveitsi ei ole EU:n jäsen, mutta se on ottanut käyttöön samoja Venäjän vastaisia pakotteita kuin EU.
Maa on myös asettanut pakotteita useille venäläisille mediakanaville ja -yhtiöille, joiden se on katsonut levittävän Venäjän propagandaa.
Sveitsin ulkopolitiikan kulmakivenä on vuosikymmeniä ollut tiukka sotilaallinen puolueettomuus. Sveitsi ei muun muassa ole myöntänyt maassa valmistetuille aseille jälleenvientilupia Ukrainaan.