Suomen ja Ruotsin eduskuntien ja hallitusten edustajat tapasivat Hanasaaressa 8. marraskuuta 2022 keskustellakseen maiden tulevasta Nato-jäsenyydestä.
Keskusteluun osallistuivat muun muassa Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson, Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen, Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas T. Hickey sekä Naton apulaispääsihteeri Jörg See.
Jörg See nosti puheenvuorossaan esiin, kuinka Suomi ja Ruotsi toimivat malliesimerkkinä yhteiskuntien siviilivalmiuden puolustuskyvystä. Seen mukaan maiden kriisivalmius on sekä laadukasta että hyvin järjestetty, minkä ansiosta Suomi ja Ruotsi voivat ottaa johtavan roolin liittoutuman siviilivalmiusrakenteiden kehittämisessä.
Frivärld-ajatushautomon Patrik Oksanen on samoilla linjoilla tuoreessa antologiassa ”Stronger together – Sweden and Finland on the road toward Nato”.
Oksasen mukaan mailla on toki edelleen parantamisen varaa kyberhyökkäysten torjunnassa, mutta Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin eturivissä disinformaation ja vaikutuskampanjoiden ehkäisyssä.
Oksanen huomauttaa, että Suomi on saanut myös kansainvälistä tunnustusta sisällyttämällä siviilivalmiuden kehittämiseen koulut ja koulutuksen. Maiden mediat ovat myös pitäneet huolen, että Venäjän vihakampanjat yksittäisiä toimittajia ja kirjailijoita vastaan ovat saaneet näkyvyyttä.
Ruotsi puolestaan voi ylpeillä uudella psykologisen puolustuksen viranomaisella, jonka tarkoituksena on ”tunnistaa ja analysoida epäasianmukaisia vaikutuskampanjoita ja muuta Ruotsiin tai Ruotsin etuihin kohdistuvaa harhaanjohtavaa tietoa ja reagoida niihin”.
Oksasen mukaan erillisen ja luotettavan viranomaisen, jonka nimenomainen tarkoitus on taistella ulkoisia disinformaatiokampanjoita vastaan, merkitystä ei voi liiaksi korostaa.
Kaiken muun siviilivalmiustyön ohella Suomi ja Ruotsi kokoavat johtavia kriisivalmiuden asiantuntijoitaan vuosittaisiin koulutuksiin osana Hanaholmen-aloitetta. Koulutusten tavoitteena on oppia uutta ja jakaa osaamista ja kokemuksia.
Tämän vuoden koulutus päättyi lokakuussa, ja marraskuussa asiantuntijat, poliitikot ja päätöksentekijät kokoontuivat Hanasaareen keskustelemaan kurssin aikana esiin nousseista ajatuksista ja havainnoista.
Osallistujien joukossa oli muun muassa liike-elämän, viranomaisten ja järjestöjen edustajia, muun muassa SAABilta, Suomen ja Ruotsin poliisivoimista, Ruotsin turvallisuusvirastosta ja Punaisesta Rististä. He nostivat esiin muun muassa huoltovarmuuden vahvistamisen tärkeyden ja kansan yleisen maanpuolustustahdon. Lisäksi nostettiin esiin koulutuksen tärkeys, entistä tehokkaampi panostus kokemusten- ja ajatustenvaihtoon jatkossakin sekä keskittyminen johtamiseen ja suunnittelutyöhön.
Ruotsin siviilivalmiusministeri Carl-Oskar Bohlin oli myös mukana ja nosti esiin tavallisten kansalaisten sitoutumisen merkityksen. Pääpuheessaan Bohlin painotti, että jokaisen yksilön vastuuseen kuuluu valmistautua ja olla valmis yhteiskunnalliseen kriisiin. ”Haluamme, että ihmiset voivat tuntea olevansa osa yhteiskunnan vastavoimaa”, hän totesi.
Myös Patrik Oksanen painottaa toimivan siviilipuolustuksen tärkeyttä yhteiskunnallisen kriisin hetkellä.
Oksanen ehdottaa myös, että Suomi, Ruotsi ja Norja loisivat ”kriisivalmiuden päämajan” Nato-viitekehyksessä. Päämaja osallistuisi suunnittelutyöhön ja tukisi kansallisia viranomaisia rauhan aikana ja rajat ylittävän logistiikan järjestämiseen sotaoloissa.
Oksanen ehdottaa päämajan sijoituspaikaksi Ruotsin Karlstadia, mutta kyseeseen voisi tulla myös jokin suomalainen kaupunki, esimerkiksi Vaasa, Kokkola tai Turku.
Håkan Forsgård
viestintäjohtaja
Hanaholmen-aloitteen operatiivisen ryhmän jäsen