Sotilasliitto Naton perustamisesta tuli aiemmin tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Liittokunnan päättynyttä kolmatta neljännesvuosisataa juhlistetaan alkavalla viikolla Washingtonissa, jonne Nato-maiden edustajat kokoontuvat vuosittaiseen kesän huippukokoukseen. Kolmipäiväinen kokous alkaa tiistaina ja päättyy torstaina.
Juhlatunnelma on kuitenkin kaukana, sillä liittouman ylle lankeaa nyt varjoja kahdelta suunnalta. Idässä Ukrainan sota jatkuu liki kaksi ja puoli vuotta Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen, eikä Venäjän itsevaltaisen presidentin Vladimir Putinin uhka näytä väistyvän liittouman itäisten jäsenmaiden yltä.
Lännessä taas Naton yhtenäisyyttä uhkaavat kahden keskeisen jäsenmaan sisäpoliittiset myllerrykset. Yhdysvalloissa nuivasta Nato-suhteestaan tunnettu entinen presidentti Donald Trump näyttää olevan marssimassa toiselle kaudelle Valkoiseen taloon, ja Ranskassa Marine Le Penin johtama laitaoikeistolainen ja Ukraina-tukeen kielteisesti suhtautuva puolue Kansallinen liittouma näyttää ottavan haltuunsa parlamentin alahuoneen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat Ranskassa lähtökohtaisesti presidentin hallussa, mutta Le Pen on uhannut heittää kapuloita vuoteen 2027 virassaan jatkavan Emmanuel Macronin rattaisiin, kertoo Politico.
Kokouksen pääaiheita ovat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, Ukrainalle annettava tuki, Ukrainan ja Naton suhteen tiivistäminen sekä yhteistyö Naton kumppanien kanssa. Moni elättelee toivoa siitä, että jäsenmaiden Ukrainalle antama sotilaallinen tuki siirrettäisiin aiempaa enemmän Naton ohjaukseen ja turvattaisiin pitkäjänteisellä tavalla siten, että se olisi paremmin suojassa suurten jäsenmaiden sisäpoliittisilta myrskyiltä.
Stoltenberg: Nato kestää poliittiset keikahdukset
Naton väistyvä pääsihteeri Jens Stoltenberg on esittänyt, että Naton jäsenmaiden pitäisi sitoutua takaamaan vuosittain vähintään 40 miljardin euron tuki Ukrainalle. Jäsenmaat ovat olleet haluttomia sitoutumaan tiukasti useamman vuoden ajaksi tiettyyn summaan. Jäsenmaat pitävät kuitenkin 40:tä miljardia euroa vuodessa tavoiteltavana, kertoo Bloomberg.
Washingtonin-kokouksen kynnyksellä Stoltenberg on pyrkinyt tyynnyttelemään pelkoja ja väittänyt, että Nato kestää Yhdysvaltojen ja Ranskan poliittiset myllerrykset.
– On todistettu, että maat valitsevat Natossa pysymisen, kun ne ovat aidossa valintatilanteessa, jossa vaihtoehtoja ovat Natossa ja sen suojeluksessa pysyminen tai Naton heikentäminen ja omille teille lähteminen. Olemme osoittautuneet kestäväksi, koska yhdessä pysyminen on niin selvästi omien etujemme mukaista. Se koskee sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa, Stoltenberg sanoi uutistoimisto AFP:lle haastattelussa kesäkuun lopulla.
– Uskon, että Yhdysvaltain vaalien tuloksesta huolimatta Yhdysvallat jatkaa vahvana Nato-liittolaisena, koska se on Yhdysvaltain turvallisuuspoliittisten etujen mukaista, hän lisäsi.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on vakuutellut, että Nato kestää Ranskan poliittiset muutokset. Blinkenin mukaan Nato jatkaa puolustustensa kehittämistä siellä, missä sitä tarvitaan.
– Tämä on ollut selkeänä suuntanamme viimeisten 3,5 vuoden ajan. Euroopan politiikan tämän hetken tapahtumista huolimatta en näe sen muuttuvan, Blinken sanoi AFP:n mukaan.
Blinken viittasi Italian laitaoikeistolaiseen pääministeriin Giorgia Meloniin, joka on monien odotusten vastaisesti jatkanut Ukrainan tukemista.
Huippukokouksen kynnyksellä Nato valitsi uudeksi pääsihteerikseen Mark Rutten, 57, joka nousee sotilasliiton pitkäaikaisen johtajan Stoltenbergin seuraajaksi. Rutte aloittaa tehtävässään lokakuussa. Rutte on saanut mainetta "Trump-kuiskaajana" sen pohjalta, miten hän on tullut toimeen Yhdysvaltojen aiemman presidentin kanssa.
Suomi toivoo siltaa Ukrainan Nato-jäsenyyteen
Suomi osallistuu Naton kesän huippukokoukseen nyt toista kertaa täytenä jäsenmaana. Suomea edustaa ensi kertaa presidenttinä Alexander Stubb, jonka matkaseurana Washingtoniin saapuvat myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Vuosi sitten edellinen presidentti Sauli Niinistö osallistui Liettuan Vilnassa järjestettyyn huippukokoukseen.
Suomen tavoitteena huippukokouksessa on se, että kokouksessa tehdyt päätökset muodostavat Ukrainalle sillan kohti Nato-jäsenyyttä, kertoi presidentin kanslia tiedotteessa kokousta edeltävällä viikolla.
– Se silta rakentuu Washingtonissa. Varmasti sanamuodot tulevat olemaan astetta pidemmälle meneviä kuin mitä olivat Vilnassa viime vuonna, sanoi presidentti Stubb lehdistötilaisuudessa Suomessa ennen kokousta.
Suomelle itselleen merkittävimpiin Nato-kysymyksiin saatiin käytännössä vastaukset jo ennen kesän huippukokousta. Naton puolustusministerikokouksesta kesäkuussa selvisi, että Suomi ja Ruotsi ovat menossa Natossa Norfolkin johtoportaan alle. Asialle odotetaan sinettiä huippukokouksessa. Suomeen on myös tulossa maavoimien alaesikunta sekä jonkinlainen malli eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen läsnäolosta.
Myös Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus eli DCA-sopimus sai sinettinsä kokousta edeltäneellä viikolla, kun presidentti Stubb hyväksyi sen perjantaina. Stubb sanoi sopimuksen täydentävän Suomen Nato-jäsenyyttä.
Washingtonissa Nato-maiden valtionjohtajat tapaavat Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin illallisella keskiviikkona 10. heinäkuuta Valkoisessa talossa. Stubbilla on myös useita kahdenvälisiä tapaamisia. Presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb osallistuu kokouksen puoliso- ja iltaohjelmaan.
Nato-maiden ulkoministerit tapaavat kumppanimaita Yhdysvaltojen ulkoministerin Antony Blinkenin isännöimällä illallisella. Puolustusministerit osallistuvat Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin illalliselle. Ulkoministeri Valtosella ja puolustusministeri Häkkäsellä on huippukokouksen aikana kahdenvälisiä tapaamisia.