Marimekolla on myymälä Manhattanin eteläosassa, Valion Emmental-juustoa myydään hyvin varustetuissa amerikkalaisissa herkkukaupoissa, ja Finlandia-vodka oli kuuma tuote niin kauan, kun se pysyi Tapio Wirkkalan ikonisessa pullossa. Muuten Suomi on Yhdysvalloille nimetön kauppakumppani, kun taas Ruotsi on Volvon, Absolut Vodkan, kaikkien suurten musiikintekijöiden sekä Ikean ja H&M:n ansiosta paljon näkyvämpi tavallisille amerikkalaisille.
Lisäksi Ruotsilla on SKF:n, Ericssonin, Tetra Pakin, Skanskan ja 1 600 muun yrityksen kautta erittäin vahva paikallinen läsnäolo kyseisessä maassa.
Kuten Bob Dylan laulaa, ”The times they are a-changin’”, eli uusi aika on alkamassa kauppasuhteissamme Yhdysvaltoihin, eikä vähiten Nato-yhteistyön tuloksena.
Yhdysvallat on jättiläinen niin taloudessa, kulttuurissa, politiikassa kuin trendien suunnannäyttäjänä aina maastopyöristä sosiaaliseen mediaan. Yhdysvallat on 325 miljoonan asukkaan megamarkkina, joka viimeaikaisista protektionistisista suuntauksista huolimatta nielee valtavia määriä kulutustavaroita, teollisuuden tuotantopanoksia ja huipputeknisiä tuotteita.
Aiemmin Ruotsin kauppa Yhdysvaltojen kanssa on ollut kokonaisviennin osuutena huomattavasti suurempaa kuin Suomen, osittain siksi, että Ruotsi on liittoutumattomuuden puitteissa rakentanut määrätietoisesti tärkeitä toimitusketjuja Yhdysvaltojen markkinoille.
Ruotsin etumatka kaventui dramaattisesti viime vuonna, kun Suomen tavara- ja palvelukauppa Yhdysvaltojen kanssa kasvoi.
Kaikista kriiseistä huolimatta suomalaiset yritykset onnistuivat kasvattamaan tavaravientiä 68 prosenttia, lähinnä metsä- ja energia-aloilla, mutta myös luksusristeilyaluksen toimitus lisäsi Suomen kassaan miljardi euroa. Kaupan kokonaismäärä oli 15,9 miljardia euroa, josta 62 prosenttia oli tavaroita ja 38 prosenttia palveluja.
Yhdysvallat ohitti siten Ruotsin Suomen tärkeimpänä kauppakumppanina.
Yhdysvallat on Ruotsille erittäin tärkeä markkina-alue – vuonna 2022 tavaravienti oli yli 18 miljardia euroa ja palveluvienti 12 miljardia euroa, mikä on vaikuttava 34 prosentin kasvu.
Näin ollen Yhdysvallat on Ruotsin tärkein vientimarkkina-alue Euroopan ulkopuolella ja toiseksi tärkein palvelujen vastaanottaja maailmassa. Kaikki tämä ilman, että Suomesta ja Ruotsista olisi edes tullut Naton jäseniä.
Millaiset ovat mahdollisuudet ovat siten, kun integroidumme Pohjois-Atlantin sopimukseen perustuvaan turvallisuus- ja talousverkostoon? Mahdollisuuksia on, mutta Ruotsilla ja Suomella on erilaiset olosuhteet ja erilaiset lähtökohdat.
Yksityiskohtainen tutkimus kaupan koostumuksesta paljastaa eroja ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten käyttäytymisessä Yhdysvaltojen markkinoilla. Ruotsissa konepajateollisuus, erityisesti autoteollisuus, on hallitsevassa asemassa, mutta koneiden, laitteiden ja elektroniikan kaltaisten teknologiatuotteiden osuus viennistä on yli puolet. Muihin tuotteisiin kuuluvat lääkkeet, joiden määrä kasvoi jopa 49 prosenttia vuonna 2022.
Suomen osalta kuva on vaihtelevampi. Raaka-aineiden (puu, malmit, polttoaineet, mukaan lukien biopolttoaineet) osuus viennin arvosta on jopa 47 prosenttia, kun taas tuotantohyödykkeiden sekä ajoneuvojen osuus Yhdysvaltojen kaupan arvosta on jopa 35 prosenttia. Erittäin vahva yksittäinen korkean teknologian tuoteryhmä on instrumentit ja laitteet, joiden osuus on 13 prosenttia, mikä on itse asiassa yli kaksi kertaa suurempi kuin tämän alan osuus Ruotsin viennistä.
Myönteinen tulkinta on, että Suomella on paljon enemmän potentiaalia lisätä teknologiatuotteiden vientiään – vähemmän myönteinen tulkinta on, että hyödykkeiden hintojen nousu aiheutti viennin arvon nousun. On varmasti totta, että Nato-jäsenyydellä on sekä Suomelle että Ruotsille liikearvoa lisäävä vaikutus. Tätä mieltä on myös Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas T. Hickey, joka näkee mahdollisuuksia sekä Suomen viennin lisäämiselle että amerikkalaisille investoinneille Suomessa. Turvallisuuspoliittiset keskustelut tarjoavat meille ainutlaatuisen tilaisuuden istua pöydässä, jossa keskustellaan tulevaisuuden liiketoiminnasta.
Vihreä siirtymä on kiinnostava liiketoimintamahdollisuus molemmille maille. Yhdysvallat investoi uusiutuviin energialähteisiin Inflation Reduction Act -tukipaketillaan, joka sisältää akkuteknologian, vihreän vedyn ja tulevaisuuden liikenteen infrastruktuurin. Yksi Yhdysvaltain hallituksen politiikasta hyötyvä yritys on ruotsalainen Skanska, joka on luonut huomattavan kapasiteetin siltojen ja teiden rakentamiseen maan toivottoman laiminlyödyille maanteille ja rautateille. Suomella on paljon potentiaalia älykkäille energiaratkaisuille sekä erilaisille tietoliikenne- ja ohjaus- ja säätötekniikan sovelluksille.
Sitten on koko puolustusteollisuuden ala, jossa sekä Ruotsi että Suomi voivat tarjota yhdysvaltalaisia ostajia kiinnostavia tuotteita. Nato ja Yhdysvallat odottavat tietenkin, että täytämme puolustusliiton tavoitteen, jonka mukaan puolustukseen on käytettävä 2 prosenttia BKT:sta. Tämän tavoitteen saavuttaminen luo uskottavuutta – Yhdysvaltojen hallitus haluaa, että Naton eurooppalaiset jäsenet osoittavat solidaarisuutta.
Luxemburgissa sijaitseva Naton yhteishankintayksikkö (NSPA) on ensimmäinen yhteyspiste Suomen ja Ruotsin pyrkimyksissä päästä Naton sisämarkkinoille. Nato-jäsenenä Suomi oli kutsuttu järjestön teollisuuspäiville, jotka keskittyivät kesäkuussa uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan.
Seuraava askel on solmia toimittajakumppanuus, joita voi olla lukuisilla aloilla kuten lentokoneiden, lennokkien, puolustuselektroniikan ja asejärjestelmien saralla. Nämä kumppanuudet tuovat yhteen useita Nato-maita yhteisten hankkeiden ympärillä.
EU:ssa on myös hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan puolustusteollisuuden yhteistyötä, kuten EDIP, Euroopan puolustusalan investointiohjelma. Yhdessä EDIRPA-välineen kanssa, jolla koordinoidaan yhteisiä puolustusmateriaalihankintoja, Suomi ja tulevaisuudessa myös Ruotsi voivat hyötyä sekä EU:n että Naton jäsenyydestä.
Nato-jäsenyys merkitsee myös sitä, että maalla on pääsy muiden maiden turvallisuus- ja puolustusteknologiaan. Tämä on mahdollista myös suhteiden rakoillessa kuten silloin, kun Turkki päätti ostaa venäläisen ohjuspuolustusjärjestelmän kaksi vuotta sitten. Yhdysvaltain kongressi jäädytti sen jälkeen suunnitellun hävittäjäsopimuksen, mutta tänä vuonna Yhdysvallat hyväksyi Turkin nykyisten F16-koneiden ohjelmistopäivityksen myönnytyksenä tärkeälle Nato-jäsenelle.
Tämä esimerkki osoittaa, että Suomi ja Ruotsi voivat vahvistaa teknologia-alustojaan liittouman sisällä, koska ne kuuluvat Pohjois-Atlantin sopimuksen sisäpiiriin. Se voi nopeuttaa sellaisten uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, jotka perustuvat osittain yhdysvaltalaisten yritysten lisensseihin. Tutkimus- ja kehitystyön rahoittaminen tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa voi myös olla mahdollista Nato-jäsenyyden uudessa maailmassa.
Samaan aikaan Nato odottaa Suomi ja Ruotsi osoittavat lojaalisuuttaan eivätkä haasta liittoumaa solmimalla läheisiä suhteita Kiinan kaltaisiin maihin tai niihin maihin, jotka asettuvat Venäjän puolelle Ukrainan sodassa. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla mikään ongelma pohjoisen tasapainotaiteilijoille – olemme tottuneet olemaan maailman kahden voimakkaimman poliittisen ja sotilaallisen ryhmittymän välissä. Se, että olemme nyt osa toista niistä, edellyttää joitakin mukautuksia ja kompromisseja, mutta ennen kaikkea tarjoaa uusia kiehtovia mahdollisuuksia kaupan ja liiketoiminnan alalla.
Kjell Skoglund
toimitusjohtaja
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari
Tukholma