Na­ru­jak­ka­rat, matot ja vil­la­su­kat ovat kes­to­hit­te­jä – Vanhan Vaasan sai­raa­lan työ­toi­min­nas­sa po­ti­laat tekevät kä­si­töi­tä Vanhis Puotiin

Vaasa
Kirsi Perjus-Pukkila on ollut 10 vuotta työnohjaajana ja Minna Tantarimäki 18 vuotta työnohjaajana Vanhan Vaasan sairaalassa.
Kirsi Perjus-Pukkila on ollut 10 vuotta työnohjaajana ja Minna Tantarimäki 18 vuotta työnohjaajana Vanhan Vaasan sairaalassa.
Kuva: Riikka Ilmonen

Vanhan Vaasan sairaalan kupeessa sijaitsee pieni puoti, jossa myydään erilaisia käsitöitä, kuten avaimenperiä, koristetyynyjä ja lyhtyjä.

Vanhis Puoti ei ole suinkaan uusi juttu, mutta koronavuodet laittoivat toiminnan tauolle. Elokuussa myymälän toimintaa jatkettiin uusissa tiloissa ja uuden nimen voimin.

– Yritin kysellä yhdeltä eläkkeelle jääneeltä, 1980-luvulla aloittaneelta työnohjaajalta, milloin myymälän toiminta on alkanut, mutta hän ei tiennyt. Ilmeisesti työtoimintaa on kuitenkin ollut jo häntä ennen, työnohjaaja Kirsi Perjus-Pukkila kertoo.

Vanhis Puodin käsityöt syntyvät Vanhan Vaasan sairaalan toiminnallisen kuntoutuksen työtoiminnassa. Työtoiminnassa on erilaisia työpajoja käsitöiden, askarteluiden, puutöiden, metallitöiden ja ulkotöiden parissa.

– Me työnohjaajat organisoimme ja suunnittelemme potilaille työt ja ohjaamme niiden teossa, Perjus-Pukkila sanoo.

– Kestohittejämme ovat narujakkarat, matot ja villasukat. Yritämme myös seurata trendejä ja tehdä vähän uudenlaisia tuotteita. Nyt tehdään kovasti joulutuotteita joulumyyjäisiin, toinen työnohjaaja Minna Tantarimäki jatkaa.

Potilaille työtoiminta on kuin pieni työpaikka, jossa on oma työporukka.
työnohjaaja Kirsi Perjus-Pukkila

Joulumyyjäiset ovat myös Vanhan Vaasan sairaaalan perinne, joka on ollut kolme vuotta tauolla. Nyt myyjäiset uudistuvat, ja 30.11. järjestetään joulutori sairaalan piha-alueella kello 12–15.

– Myymme tuotteitamme ja joulutavaraa, kuten havupalloja. Lisäksi meillä on joulumusiikkia, munkkeja, glögiä, Perjus-Pukkila kertoo.

Erilaiset käsityöt syntyvät työpajoissa osana toiminnallita kuntoutusta.
Erilaiset käsityöt syntyvät työpajoissa osana toiminnallita kuntoutusta.
Kuva: Riikka Ilmonen

Itsetunto kasvaa töiden mukana

Työtoimintaan pääsee, kun kuntoutuminen on riittävällä tasolla. Sen tarkoitus on tukea psykiatrisen potilaan kuntoutusta voimavarojen vahvistamisen, kädentaitojen ja sosiaalisten taitojen harjoittavan toiminnan kautta.

Tantarimäki sanoo, että kaikilla potilailla ei ole välttämättä entuudestaan kokemusta käsitöistä, eikä heillä välttämättä ole mitään koulutusta.

– Työtoiminnalla on itsetuntoa nostava vaikutus. Ensimmäisten töiden kanssa voi olla vaikeuksia ja tekee mieli luovuttaa, mutta kun jatkaa, saa onnistumisen kokemuksia, Perjus-Pukkila lisää.

Joillekin työtoiminta poikii yritysidean, ja monelle harrastuksen.

– Potilaille työtoiminta on kuin pieni työpaikka, jossa on oma työporukka. Se on heidän oma juttunsa ja he tekevät töitä yhdessä. Yhteisöllisyys on iso osa tätä, Perjus-Pukkila toteaa.

Tantarimäen mukaan toiminnassa opitaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, jotka eivät ole itsestäänselviä taitoja.

– Varsinkin askartelutuotteissa on monta eri työvaihetta ja yhtä tuotetta voi tehdä useampi potilas yhteistyössä.

Tärkeän työtoiminnan sivutuotteena syntyy myytävää Vanhis Puotiin, jonka pyörittämisestä myös potilaat vastaavat. Puodin hinnat ovat huokeat, koska kyse ei ole liiketoiminnasta, vaan tuotoilla katetaan materiaalikulut.

Työnohjaajat kertovat, että perinteisten käsitöiden teko kuntouttavassa työtoiminnassa on Suomen psykiatrian yksiköissä vähentynyt huomattavasti verratuna aiempaan.

– Meille tärkeintä on, että potilailla on mielekästä tekemistä ja he saavat onnistumisen kokemuksia, Tantarimäki sanoo.

Ilmoita asiavirheestä