Na­pa­pii­rin poh­jois­puo­lel­la eletään jal­ka­pal­lo­huu­maa – pis­kui­nen Bo­dö/G­limt on eu­ro­kent­tien eri­koi­nen me­nes­ty­jä

Bodö/Glimt on ollut jo muutaman vuoden seura, joka on menestynyt kotimaassaan ja kansainvälisillä kentillä hämmentävän hyvin. Arkistokuva. LEHTIKUVA / AFP
Bodö/Glimt on ollut jo muutaman vuoden seura, joka on menestynyt kotimaassaan ja kansainvälisillä kentillä hämmentävän hyvin. Arkistokuva. LEHTIKUVA / AFP

Pohjois-Norjasta ponnistava Bodö/Glimt on monin tavoin erikoinen vieras Euroopan suurilla jalkapallonäyttämöillä.

Napapiirin pohjoispuolella sijaitsevassa Bodön kunnassa asuu noin 53 000 ihmistä, joten kyseessä on väkimäärältään hieman Porvoota isompi paikka. Kotiottelunsa Bodö/Glimt pelaa runsaat 8 000 katsojaa vetävällä stadionilla, ja pelialustana on tekonurmi. Sijaintinsa takia osa joukkueen otteluista pelataan hyisessä säässä.

Vaikka norjalaisseuran budjetti on pohjoismaisittain merkittävä, se on vain murto-osan Euroopan suurimpien jalkapallojättien luvuista.

Kaikesta tästä huolimatta Bodö/Glimt on ollut jo muutaman vuoden seura, joka on menestynyt kotimaassaan ja kansainvälisillä kentillä hämmentävän hyvin.

Torstaina Bodö/Glimt pelaa yhden seurahistoriansa suurimmista otteluista, kun se kohtaa Eurooppa-liigan välierissä Tottenhamin vieraissa. Otteluparin toinen osa pelataan viikkoa myöhemmin Norjassa.

Ero seurojen koossa on Bodö/Glimtin ja Tottenhamin välillä valtava, mutta mitään läpihuutojuttua ei lontoolaisille ole todennäköisesti luvassa. Bodö/Glimtin kokoero on massiivinen myös kahteen muuhun välieräseuraan: Manchester Unitediin ja Athletic Bilbaoon.

Tämän kauden Eurooppa-liigassa Bodö/Glimt on voittanut muun muassa Porton, Besiktasin ja raivannut pudotuspeleissä tieltään Twenten, Olympiakosin sekä Lazion.

Vastustajien vaikeuksista Bodö/Glimtin Aspmyra-stadionilla kertoo, että norjalaiset kaatoivat kotikentällään Twenten 5–2, Olympiakosin 3–0 ja Lazion 2–0.

Valmentaja Knutsen muutti kaiken

Pohjoisnorjalaiset ovat voittaneet kotimaansa pääsarjan 2020-luvulla neljästi, kun sitä ennen seura ei ollut koskaan yltänyt Norjan mestariksi.

Bodö/Glimt on ollut viime vuosina tuttu näky eurokentillä, ja kaudella 2021–2022 se eteni Konferenssiliigassa kahdeksan parhaan joukkoon. Kyseiselle kaudelle mahtui hämmästyttävä 6–1-kotivoitto AS Romasta.

Bodö/Glimt saattaa hyötyä tekonurmestaan, jollaiseen monien Euroopan sarjojen pelaajat eivät ole tottuneet. Myös sää saattaa tiettyinä kuukausina palvella norjalaisryhmää kansainvälisissä peleissä. Bodö/Glimtin menestyksen taustalla on kuitenkin paljon muutakin.

Moni asia muuttui, kun Kjetil Knutsen tuli vuoden 2018 alussa Bodö/Glimtin päävalmentajaksi. Sitä ennen seuran menestys oli jokseenkin vaatimatonta, ja Bodö/Glimt oli käynyt useita kertoja pääsarjaa alemmilla tasoilla.

– Luokittelisin tason olleen melkeinpä puoliammattilaisuuden tullessani tänne, kun nyt se on huippuammattilaistasoa, Bodö/Glimtiä kaudesta 2011 edustanut keskikenttäpelaaja Ulrik Saltnes kuvaili seuran muutosta CNN:lle.

Bodö/Glimt tunnettiin aiemmin lähinnä vastahyökkäysjoukkueena, mutta Knutsen muutti ja kehitti pelitapaa. Hänen komennossaan joukkue pelaa normaalisti 4–3–3-ryhmityksellä, pyrkii prässäämään korkealta, hyökkäämään tarvittaessa nopeasti vastaan mutta myös pitämään paljon palloa.

Esimerkiksi Laziota vastaan pohjoisnorjalaisten pallonhallintaprosentti oli kotikentällään 56, vaikka vastassa oli kivikovan Italian Serie A:n iso seura.

Mestarien liiga haaveissa

Seuran menestys on nostanut jalkapalloinnostuksen Bodössä, sillä seuran kahden viime kauden yleisökeskiarvo oli yli 6 500. Luku on melkoinen ottaen huomioon Bodön asukasmäärän.

– Meillä on niin paljon kannatusta, ja koko kaupunki on nyt melkeinpä jalkapallokaupunki. On hienoa nähdä, miten jalkapallo voi muuttaa kaupunkia ja ihmisten suhtautumista, keskikenttäpelaaja Håkon Evjen sanoi CNN:lle.

Yksi asia Bodö/Glimtin meriiteistä puuttuu. Seura ei ole koskaan ollut Mestarien liigan lohko- tai nykyisessä liigavaiheessa. Se on asia, jonka Bodö/Glimt haluaa varmasti muuttaa lähivuosina.

Ilmoita asiavirheestä