Ranskassa on äänestetty tänään vilkkaasti maan ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Presidentti Emmanuel Macron hajotti maan parlamentin hänen puolueensa kärsittyä tappion EU-vaaleissa, joissa laitaoikeisto keräsi taakseen vahvan kannatuksen.
Ranskan ulkopuolella vaalien tulos vaikuttaa muun muassa maan turvallisuuspolitiikan linjaan ja Ukrainan tuen jatkumiseen.
Äänestyspaikat ovat avoinna Manner-Ranskassa Suomen aikaa iltayhdeksään asti. Vaalien tulosennustetta odotetaan heti äänestyksen päättymisen jälkeen.
Ensimmäisen vaalikierroksen äänestysprosentti vaikutti myöhäisiltapäivän lukujen mukaan nousevan reilusti korkeammalle kuin neljä vuotta aikaisemmin.
Äänestysprosentti oli maan sisäministeriön mukaan paikallista aikaa viideltä iltapäivällä noussut jo lähes 59,4 prosenttiin, kun äänestysaikaa oli vielä kolme tuntia jäljellä. Luku oli noin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2022 vaaleissa samassa vaiheessa.
Iltapäivän luku ennakoisi lopullisen äänestysprosentin nousevan lähelle 70 prosenttia, arvioivat useat mielipidemittauksia tekevät toimijat.
Vuoden 2022 parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen lopullinen äänestysprosentti oli 47,5.
Laitaoikeisto johdossa kyselyissä
Useimmat mielipidemittaukset ennakoivat Jordan Bardellan johtaman, laitaoikeistolaisen Kansallisen liittouman (RN) saavan eniten paikkoja parlamentin alahuoneeseen eli kansalliskokoukseen. Jos RN saa selvän enemmistön, Ranskan pääministeriksi saattaa nousta 28-vuotias Bardella, jolla ei ole hallituskokemusta.
Puolueen johtoon taannoin noussut Bardella seuraa RN:n johtajana Marine Le Peniä, joka on pyrkinyt etäännyttämään puoluetta isänsä ja puolueen perustajiin kuuluvan Jean-Marie Le Penin rasistisista ja juutalaisvastaisista kannoista.
Marine Le Pen johtaa edelleen puolueen parlamenttiryhmää. Hänen uskotaan asettuvan jälleen ehdolle vuoden 2027 presidentinvaaleissa.
Viimeisimmät mielipidemittaukset ovat ennakoineet RN:n saavan 35–37 prosenttia äänistä ja vasemmiston Uudelle kansanrintamalle noin 27,5–29 prosentin kannatusta. Presidentti Macronin keskustalaisen Yhdessä-vaaliliiton ennakoidaan tulevan kolmanneksi noin 20–21 prosentilla.
Äänestäjät eivät jääneet kotiin
Useat äänestäjät ovat sanoneet, etteivät he voineet jäädä kotiin. Maan eteläosassa sijaitsevassa Marseillen kaupungissa 40-vuotias Nabil Agueni sanoi äänestävänsä tänään, vaikka jätti EU-vaalit väliin.
– Niin kauan kuin meillä on mahdollisuus valita, on parempi mennä äänestämään, hän sanoi.
Ranskan lounaisosassa sijaitsevassa Bordeaux'ssa Roxane Lebrun sanoi, ettei hän tunnista kotimaataan enää.
– Meidän on jatkettava taistelemista sen puolesta, mihin uskomme ja mitä haluamme Ranskalle, 40-vuotias Lebrun sanoi.
– Nämä eivät ole helpot vaalit, tulos on hyvin epävarma ja sen seuraukset voivat olla yhteiskunnalle vakavia, jatkoi 38-vuotias arkkitehtina työskentelevä Julien Martin.
Ranskan 35-vuotiaan pääministerin Gabrien Attalin on määrä antaa lausunto vielä sunnuntai-illan aikana, sanoi hänen tiiminsä.
Toinen kierros viikon päästä
Uuden parlamentin muoto selviää viikon päästä käytävän toisen äänestyskierroksen jälkeen. Toiselle kierrokselle pääsevät ne ehdokkaat, jotka saavat tuekseen vähintään 12,5 prosenttia vaalipiirinsä rekisteröityneistä äänestäjistä. Toisella kierroksella on tavallisesti mukana kaksi, kolme tai joskus neljä ehdokasta.
Ensimmäisellä kierroksella valituksi tuleminen edellyttää, että ehdokas saa vähintään puolet oman vaalipiirinsä äänistä ja että äänestysprosentti on vähintään 25.
Kansalliskokoukseen valitaan yhteensä 577 edustajaa.