Sote- ja maakuntauudistus otti perjantaina askeleen eteenpäin. Näin voi sanoa siksi, että perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset voidaan tehdä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eikä esitystä palauteta takaisin hallituksen valmisteluun, kuten viime kesänä.
Askel eteenpäin ei tarkoita sitä, että sote-uudistus olisi valmis tai hyväksytty. Nyt myrskynsilmä siirtyy perustuslakivaliokunnasta Krista Kiurun (sd.) johtamaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jonka pitää perustuslakivaliokunnan antamien askelmerkkien mukaan tehdä mietintönsä valmiiksi.
Nähtäväksi jää, selviääkö sosiaali- ja terveysvaliokunta urakastaan kesäkuun aikana, jotta eduskunta pääsisi äänestämään lakipaketista heinäkuun alussa. Valiokunta toki saa apua muutosten tekoon hallituksen reformiministeriryhmältä, joka tekee vastineen perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Reformiministerit esikuntineen käärivät hihat viimeistään heti alkaneen valmistujaisviikonlopun mentyä.
On edelleen selvää, että maakuntavaalien aikataulusta ei nyt vielä kannata tehdä mitään johtopäätöksiä. Vaalien aikatauluun voi palata sitten, kun eduskunnan aikataulu on selvinnyt.
Perustuslakivaliokunnan lausunto, kun se viimein perjantai-iltana saatiin, oli aika lailla odotettu. Muutoksia vaaditaan ennen kaikkea kahteen asiaan, aikatauluun ja rahoitukseen.
Uudistusta on vaiheistettava ajallisesti ja alueellisesti. Vaiheistus vaatii töitä, mutta järjestelyt tuskin ovat ylivoimaisia. Vaiheistuksen lisääminen kelvannee myös valinnanvapautta kiivaasti ajavalle kokoomukselle. Esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin käyttö sote-palveluissa on niin uusi asia, että siirtymävaihe on varmaan hyvä olla.
Vaiheistuksen aikatauluun perustuslakivaliokunta ei ottanut mitään kantaa. Se on sosiaali- ja terveysvaliokunnan ratkaistava. Maakuntien valmiusaste soten hoidossa on noussut koko maassa. Valiokunta ei näe estettä sille, että valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä.
Maakuntien rahoitukseen liittyvä perustuslakivaliokunnan lausunto on vähemmän kriittinen kuin aiemmin julkisuuteen vuodettu luonnos. Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) täsmensi tiedotustilaisuudessa, että ensi sijassa valiokunta edellyttää, että maakunnan kriisitilanteessa sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vaarannu. Perustuslakivaliokunta ei siis edellyttänyt muutoksia rahoituskehysmalliin. Maakunnille ei tule mitään avointa piikkiä palveluiden järjestämiseen, vaan kustannusten nousua voidaan hillitä.
On itsestään selvää, että valtio Suomessa turvaa kansalaisille peruspalvelut. Nyt vain etsitään mekanismit, joilla palvelut varmasti ja joustavasti kriisitilanteissa järjestetään.
Keskeinen kysymys on, hyväksytäänkö kokoomuksen eduskuntaryhmässä aikanaan sosiaali- ja terveysvaliokunnasta tuleva mietintö. Puolueen puheenjohtajan, Petteri Orpon ensi kommentit olivat varovaisen myönteisiä. Helpottaa paljon, kun ainakaan rahoituskehykseen ei puututtu. Valinnanvapauden lisävaiheistus ei miellytä, mutta se on parempi kuin ei valinnanvapautta ollenkaan. Niin todennäköisesti kävisi, jos uudistus lykkääntyisi seuraavalle hallitukselle.
Kirsi Turkki