Hallituksen punavihreille puolueille kuntavaalien lopputulos on karvas niellä. Suomi siirtyi kuntapolitiikassa oikealle. Kansalaiset eivät palkinneet hallitusta koronan torjumisesta ja velkarahalla tehdyistä tukitoimista yrityksille ja kunnille. Etenkin suurten kaupunkien asukkaat kammoksuvat eduskunnan käsittelyssä olevaa sote-esitystä ja puheita maakuntaverosta, jota hallitus valmistelee.
Kaupungeissa kärsitään eniten tapahtuma-alaa ja maahantuloa koskevista rajoituksista. Niiden pääarkkitehti ja tinkimätön puolustaja on sdp:n perhe- ja peruspalveluministeri
Kiurun politiikkaa ei näköjään sulateta ministerin kotiseudulla Porissakaan, jossa demarit hävisivät tuntuvasti paikkoja, ja ovat nyt tasoissa kokoomuksen kanssa.
Hallituspuolueiden puheenjohtajista sdp:n puheenjohtaja, pääministeri
Sdp:n kuntavaalitulos oli puolueen historian huonoin. Se ei selity pääministerin aamiaiskohulla, joka osui vaalien alle. Aamiaiskohu nirhaisi todennäköisesti vain pienen siivun sdp:n kannatuksesta. Keskeiset syyt ovat muualla.
Marinille hyvin kiusallista on, että hänen kotikaupungissaan Tampereella puolue menetti niukasti pormestarin paikan kokoomukselle. Toki Marin itse kuului Tampereen äänikuningattariin yli 10 000 äänellä.
Ohisalon on hyvin vaikea löytää kuntavaaleista positiivisia signaaleja vihreille. Kannatus putosi, oma äänimäärä jäi vaatimattomaksi, Helsingissä
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri
Loppukiri ja keskustan viime eduskuntavaaleja parempi kannatus kuntavaaleissa sai Saarikon hymyilemään leveästi vaali-iltana. Keskusta sai lisää pelimerkkejä hallituksen sisäisiin vääntöihin.
Maakuntaveron valmistelua valtiovarainministeriössä ei nyt ihan heti tarvitse kiirehtiä. Vihreätkin ehkä miettivät toisen kerran ennen lisävaatimuksia maakuntaverosta.
Johtopäätöksiä ja seuraavia peliliikkeitä mietitään jo kiivaasti sdp:n ja vihreiden puoluetoimistoissa. Pelkällä "hallitusvastuu painaa " -selityksellä ei kannata lähteä seuraaviin vaaleihin, jotka saattavat olla aluevaalit ensi tammikuussa.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa noin kaksi vuotta, jos Marinin hallitus istuu kautensa loppuun.
Hallituksen seuraava merkkipaalu on ensi syksyn budjettiriihi syyskuun alussa. Hallitus sopi kevään kehysriihessä, että aiemmin sovitut menokehykset ylitetään vuonna 2022 noin 900 miljoonalla eurolla. Koronan jälkeisiin toimiin on siis varattu yllin kyllin rahaa, joten siitä ei kiistoja synny.
Varma kiistakapula ovat hallituskauden loppuun mennessä tehtävät päätökset työllisyystoimista, joilla vahvistetaan 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen on entistä vaikeampaa vasemmistopuolueille, jos kannattajista halutaan pitää kiinni tulevissa vaaleissa. Keskusta puolestaan vaatii vakuuttavia toimia entistä pontevammin.
Hallitus sopi kevään kehysriihessä myös 100-150 miljoonan euron verojen korotuksista. Tarkemmin niiden kohdentamisesta olisi päätettävä syksyllä. Hallituksen verojen korotuslinja ei ollut kuntavaaleissa suosittu. Kansalaiset pitivät hallituspuolueita parempina työn verotuksen alentamisen puolesta puhuvia kokoomusta ja perussuomalaisia.
Hallituksen ilmastotoimet ovat jääneet vähäisiksi, kun korona on vienyt puoluejohtajien ajan ja energian. Syksyllä tämä linja ei varmasti kelpaa vihreille. Ohisalon on runnottava läpi lisää ilmastopäätöksiä saadakseen vihreiden kannattajia tyytyväisiksi.
Liikenteen päästöt on päätetty puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Kannustus- ja tukikeinoja on jo päätetty ottaa käyttöön, mutta jos ne eivät riitä tavoitteiden täyttämiseksi, niin syksyllä pitää päättää liikenteeseen lisää päästöjä suitsivia keinoja. Ilmastoon liittyvät päätökset ovat varma tappelun aihe vihreiden ja keskustan välille.
Vihreiden lähtö hallituksesta voi olla entistä lähempänä, kun kannatus valuu alas ja puolueen profiloituminen hallituksessa takkuaa.
