Valitukset vaikeuttavat merkittävästi kaavoitusta ja hidastavat asuntotuotantoa suurissa kaupungeissa. Tuoreen kyselyn mukaan ne koettiin elinkeinoelämälle haitallisina etenkin Lounais-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Suomessa.
Suomessa on laaja valitusoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki kuntalaiset, muutkin kuin asianosaiset, voivat valittaa kunnan asemakaavaan liittyvistä hankkeista.
Rakennushanke oman asunnon läheisyydessä, vanhan asuinalueen täydennysrakentaminen tai suurten kaupunkien tavallista suuremmat hankkeet – ne ovat riskialttiita rakennushankkeita, ainakin siinä mielessä, että niistä tehdään valituksia keskimääräistä herkemmin.
Yli 36 prosentissa valituksista valittajana on jokin muu taho kuin asianosainen.
Tiedot käyvät ilmi tänään tiistaina julkistetusta, Rakennusteollisuuden, rakennetun ympäristön omistajien edunvalvontajärjestö Raklin ja Elinkeinoelämän keskusliiton kuntien kaavoitusvastaaville teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastasivat 50 suurimman kunnan kaavoituksesta vastaavat viranhaltijat.
"Jarrutusvalitukset" huomattavan yleisiä
Kaavavalitukset ovat rakennusalalle haasteellisia, sillä joskus vuosiakin kestävät valitusprosessit viivästyttävät hankkeita ja aiheuttavat kustannuksia.
Valituksia tehdään myös aiheettomasti rakennusprosessin jarruttamis- ja haitantekomielessä. Kyselyn mukaan 92 prosenttia suurimpien kuntien kaavoittajista on kohdannut sellaista työssään.
Kuntien kaavoittajien mukaan yli puolet kaavavalituksista on aiheettomia. Valituksista vain noin 14 prosenttia hyväksytään hallinto-oikeudessa.
– Hidastavia valituksia tehdään hyvin suuri määrä, mutta vain pieni määrä niistä menestyy hallinto-oikeudessa. Tässä tilanteessa on selvästi jotain pielessä, toteaa Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Suurten kaupunkien kaavoittajien mielestä valitusten aiheuttamat viiveet vaikeuttavat kaavoitusprosessia merkittävästi.
Esimerkiksi Lounais-Suomessa valitusten ja sitä kautta kaavoitusprosessin viivästymisen aiheuttama haitta koetaan kaikkein suurimmaksi: 83 prosenttia vastaajista piti sitä erittäin tai jokseenkin merkittävänä.
Myös Keski- ja Pohjois-Suomessa 61 prosenttia vastaajista piti kaavoitusprosessin viivästysten aiheuttamaa haittaa erittäin tai jokseenkin merkittävänä.
Lounais-Suomen alueen ja pohjoisemman Suomen vastauksissa korostuivat valituksista aiheutuvat haitat paikalliselle elinkeinoelämälle ja menetetyt investoinnit, kun taas Uudellamaalla korostui asuntotuotannon ja palveluiden viivästyminen.
Asuntotuotannon hidastuminen huolena
Keskeisimpänä valitusten aiheuttamana haittana pidettiin kunnan asuntotuotannon hidastumista. Tätä mieltä oli 61 prosenttia vastaajista.
Sillä on välillisiä seurauksia, jotka saattavat hankaloittaa myös kuntalaisten arkea.
– Jos ostetaan asunto, muuttopäivä lykkääntyy. Se vaikuttaa myös välillisesti asumisen hintaan, kun asuntotuotanto hidastuu, asuntojen tarjonta laskee ja asuntojen hinta nousee, kommentoi toimitusjohtaja Juha Vekkilä tutkimuksen toteuttaneesta Aula Research Oy:stä.
Joskus valitukset voivat hidastaa myös palvelujen saantia, kun esimerkiksi päiväkotien tai koulujen rakentaminen, lykkääntyy. Se voi johtaa siihen, että on rakennettava toiminnoille väliaikaisia tiloja.
"Valitus ei ainoa vaikuttamistapa"
Kyselyssä esiin nousi myös valitusoikeuden rajaaminen ja kohdentaminen. Suurin osa, 62 prosenttia, kuntien kaavoituksesta vastaavista viranhaltijoista olisi valmis rajaamaan valitusoikeutta siten, että alimmalla kaavatasolla valitusoikeuden saisi ainoastaan asianosainen.
– Ei ehkä aina ymmärretä sitä, että hallinto-oikeuden käsittelyssä on enemmänkin kyse kaavan lainvoimaisuudesta. Vaikuttamismahdollisuuksia pitäisi ohjata suunnitteluprosessin puolelle mahdollisimman paljon, jotta valituksen tekemisestä ei tulisi ainoa vaikuttamistapa. Jos siinä onnistutaan, valitukset voivat vähentyä, Randell toteaa.
Digitaaliset keinot käyttöön
Kaavoittajat haluaisivat ehkäistä valituksia osallistamalla kuntalaisia esimerkiksi lisäämällä suunnittelun aikaista vuorovaikutusta asukkaiden, kaavoittajien ja rakennuttajien välillä. Tätä kautta kuntalaiset pääsisivät jo aikaisemmassa vaiheessa ottamaan kantaa kaavoihin.
Suunnitelmia voisi havainnollistaa esimerkiksi digitaalisten sovellusten avulla, kuten karttapohjaisilla mallinnuksilla. Verkkopohjaiset keskustelu- ja tiedotusalustat taas voisivat lisätä vuorovaikutusta.
Kuntalaisia voitaisiin myös houkutella kaavoituskeskusteluun "valmentavalla otteella". Opastuksen myötä he ymmärtäisivät paremmin, missä vaiheessa ja miten heidän kannattaa ottaa kantaa ja mikä on valitusoikeuden tarkoitus.
Anna Kilponen
