YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään 25.11. Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ilmiö ja erityisen synkkä häpeatahra Suomessa. Huolimatta kaikista jo tehdyistä toimista, väkivalta ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.
Esimerkiksi Ilkka-Pohjalainen on julkaissut kahden kuukauden sisällä 8 artikkelia, jotka liittyvät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Artikkeleissa nousee esiin esimerkiksi naisen kuristaminen, seksuaalirikossyytteitä ja surma.
Naisiin kohdistuvassa väkivallassa on perimmältään kysymys kontrollista eli tavoista hallita toista. Naisten kontrolloimisella on pitkä historia myös Suomessa, jossa esimerkiksi nainen sai avioliiton myötä säilyttää oman nimensä tai lapselle sai antaa myös äidin sukunimen vasta 1986, ja avioliitossa tapahtuva raiskaus tuli rikolliseksi vasta 1994. Väkivaltaa ylläpitävät rakenteet ja kulttuuri, jotka sallivat väkivallan.
Asenteet muuttuvat hitaasti ja niin kauan, kun kulttuurissamme hyväksytään naisviha esimerkiksi vitsailun, epätasa-arvoisten sukupuoliroolien tai asenteiden kautta, myös väkivalta pysyy osana kulttuuriamme.
Pelkkä väkivallan hiljainen vastustaminen ei enää riitä, vaan jokaisen on myös aktiivisesti toimittava väkivaltaa vastaan. Turvallinen yhteiskunta on meidän kaikkien vastuulla.
Katri Leino-Nzau
toiminnanjohtaja
Salla Kajanmaa
viestinnän asiantuntija
Naisjärjestöjen Keskusliitto