Noin joka kymmenes nainen Suomessa kärsii varhaisesta tai ennenaikaisesta menopaussista. Se lisää monia terveysriskejä, mutta syystä ei usein ole varmuutta.
Ennenaikaisen menopaussin syy jää epäselväksi noin puolessa tapauksista, kertoo Oulun yliopiston dosentti ja Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) synnytysten ja naistentautien osastonylilääkäri Maarit Niinimäki.
Suomalaisnaisten vaihdevuodet alkavat yleensä 45–55 vuoden iässä, keskimäärin 51-vuotiaana. Noin kymmenellä prosentilla ne alkavat kuitenkin jo 40–44-vuotiaana ja yhdellä prosentilla jopa alle 40-vuotiaana, jolloin kyse on ennenaikaisesta menopaussista eli munasarjojen toiminnan ennenaikaisesta hiipumisesta (POI).
– Tiedämme kuitenkin, että riski jopa 4–5-kertaistuu, jos lähisuvussa on ennenaikaista menopaussia. Myös esimerkiksi aiemmin sairastettu syöpä, tietyt synnynnäiset kromosomipoikkeavuudet ja autoimmuunisairaudet lisäävät riskiä. Elintapatekijöistä tupakointi ja matala painoindeksi voivat aikaistaa menopaussia.
Vaikka POI-diagnoosit eivät ole merkittävästi yleistyneet 2000-luvulla, naiset osaavat paremmin epäillä sitä oireidensa syyksi ja hakeutuvat aiempaa herkemmin tutkimuksiin. Naisen terveyteen liittyvistä asioista on alettu puhua julkisuudessa enemmän ja avoimemmin, kun vielä 10–20 vuotta sitten ne jäivät vähemmälle huomiolle, kertoo Helsingin yliopiston lisääntymislääketieteen emeritaprofessori Aila Tiitinen.
Kuumia aaltoja ja mielialaoireita
Munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen oireet voivat olla Tiitisen mukaan yhtä monimuotoisia kuin myöhemmällä iällä alkavissa vaihdevuosissakin.
Kuukautiskierron häiriöt ja hedelmällisyysongelmat voivat ilmaantua jo kauan ennen kuin kuukautiset loppuvat pysyvästi. Hormonitasot saattavat aaltoilla jonkin aikaa, mikä voi hankaloittaa diagnosointia.
Estrogeenitason lasku voi aiheuttaa esimerkiksi kuumia aaltoja, mielialaoireita, unihäiriöitä, väsymystä tai limakalvojen kuivumista. Osin samantyyppisiä oireita voi liittyä myös esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöihin, mistä syystä ne on tärkeää poissulkea.
Niinimäki arvioi, että yleislääkärit eivät välttämättä aina osaa epäillä ja tutkia ennenaikaista menopaussia nuoremmilla naisilla. Esimerkiksi mielialaoireiden syyksi saatetaan ehdottaa masennusta.
– Toki jos kuukautisia ei tule, sen pitäisi aina kertoa, että on kyse jostakin ongelmasta, mutta esimerkiksi hormonaalinen ehkäisy voi tavallaan maskeerata munasarjojen hiipumista – niihinkin voi liittyä kuukautishäiriöitä – mikä voi viivästyttää diagnoosia ja vaikeuttaa sairauden tunnistamista terveydenhuollossa, Niinimäki sanoo.
Hoitoon pääsyssä eriarvoisuutta
Tiitinen huomauttaa, että asiaan liittyy myös eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei ole varaa käydä gynekologilla. Huolellisella esitietojen kartoittamisella ja gynekologisen tutkimuksen avulla ennenaikaisen menopaussin jäljille voidaan päästä nopeasti, sillä estrogeenivaje muuttaa limakalvojen ulkonäköä ja ultraäänitutkimus paljastaa, löytyykö munasarjoista vielä naisen iälle tavanomainen määrä munarakkuloita.
Gynekologisen tutkimuksen lisäksi voidaan tehdä erilaisia hormonimäärityksiä. Tiitisen mukaan esimerkiksi aivolisäkkeen erittämä FSH-hormoni kertoo varsin hyvin munasarjojen toiminnasta. Estrogeenitasojen laskiessa FSH-taso nousee.
– Jos POI todetaan alle 40-vuotiaalla, hormonikorvaushoito on kokonaan Kela-korvattava erikoislääkärin lausunnon perusteella, Tiitinen kertoo.
Hormonikorvaushoito hillitsee riskejä
Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen lisää ennenaikaista kuolleisuutta. Siksi hormonikorvaushoito – estrogeenia ja keltarauhashormonia sisältävä hoito – on tärkeää päästä aloittamaan mahdollisimman pian, kertoo Maarit Niinimäki.
– Estrogeeni vaikuttaa hyvin laajasti aivoissa, luustossa, lihaksissa ja gynekologisissa elimissä. Jos estrogeeni puuttuu, seurauksena on hyvin kokonaisvaltaisesti monenlaisia terveysongelmia. Estrogeenin puute aiheuttaa esimerkiksi osteoporoosia ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien ja neurologisten ongelmien riskiä.
POI-diagnoosin jälkeen raskaus on mahdollista vain luovutetuilla munasoluilla, mikä on lapsettomuuslääkärinä toimivan Niinimäen mukaan nuorille naisille usein suuri shokki. Hän toivoo, että naiset pohtisivat lasten hankkimista ajoissa varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa omassa lähisuvussa esiintyy ennenaikaista menopaussia.
Hormonikorvaushoitoa olisi hyvä jatkaa vähintään 50 ikävuoteen asti ja tarvittaessa vielä senkin jälkeen, jos oireiden perusteella on aihetta. Niinimäki kertoo, että estrogeeni tehoaa tutkitusti hyvin ainakin hikoiluun, kuumiin aaltoihin, mielialaoireisiin ja uniongelmiin.