Yleinen edunvalvoja käyttää valtaa päämiestä kohtaan ja sukulaisten hälytyskellot soivat.
1. Yleinen edunvalvoja oli tunkeutunut päämiehen kotiin, jossa hän odotti päämiestä. Kun päämies tulee kotiinsa, yleinen edunvalvoja on siellä odottamassa eikä poistu, vaikka päämies pyytää häntä poistumaan. Päämies ei myöskään saa mennä ulos hakemaan apua. Kysymys voi olla perustuslain 10 §:ssä ja rikoslaissa tarkoitetun kotirauhan loukkaamisesta.
2. Päämies viedään vastoin tahtoaan Pohjanmaan hyvinvointialueen intervallipaikkaan.
Perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaan päämiehellä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Päämieheltä on riistetty nämä oikeudet. Yleinen edunvalvoja on ilmeisesti syyllistynyt toimivallan ylittämiseen ja vapaudenriistoon. Yleinen edunvalvoja on kuljettanut päämiehen hoitopaikkaan ja sulkenut hänet sisään sekä oikeudettomasti riistänyt päämieheltä liikkumisvapauden ja eristänyt tämän tavanomaisesta ympäristöstä. Itsemääräämisoikeus perustuu näihin oikeuksiin.
3. Päämieheltä otetaan puhelin pois. Päämies ei saa olla yhteydessä miesystävään, hyviin ystäviin eikä sukulaisiin. Yleinen edunvalvoja on mahdollisesti syyllistynyt oman käden oikeuteen.
4. Hoitohenkilökunta lupaa päämiehelle 12 vuorokauden jälkeen, että hän saa seuraavana päivänä lähteä kotiin hoitokodista. Mutta kun miesystävä tulee hakemaan hänet, yleinen edunvalvoja ilmestyy paikalle sanoen, että päämies on siirretty toiselle hoitopaikalle hyvinvointialueella.
Taas kerran ja vielä kolmannen ja neljännen kerran yleinen edunvalvoja käyttää valtaansa päämieheen ja loukkaa päämiehen henkilökohtaista koskemattomuutta. Päämieheltä on riistetty vapautta ilman laillista perustetta.
Perustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Vapautensa menettäneen päämiehen oikeudet pitäisi olla turvattu lailla. Tässä tapauksessa yleisellä edunvalvojalla on näköjään omia lakeja.
Tämän lisäksi ihmettelen, miten henkilö voidaan äkillisesti siirtää hyvinvointialueen intervallihoitopaikkaan, vaikka hän ei mitenkään täytä hyvinvointialueen asettamia kriteerejä eikä ole lääkärin lähetettä.
Tässä tapauksessa päämiehelle (potilaalle) ei ole edes myönnetty lähihoitajaa, koska on liian hyvässä kunnossa. Sen lisäksi voidaan todeta, että noin 60 henkilöä on odottanut päästävänsä hyvinvointialueen hoitopaikkaan kuukausia. Suuri osa näistä henkilöistä on sänkypotilaita.
Potilaslaissa on lähtökohdaksi otettu, että henkilön tahdonilmaisu ja itsemääräämisoikeus omasta kehostaan on korostetusti henkilökohtainen oikeustoimi. Potilaan omasta hoidosta päättäminen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuminen ovat erityisen henkilökohtaisia asioita.
Holhouslainsäädännön esitöissä tulee selvästi esiin, että ei ole tarkoitus puuttua potilaslain sisältöön ja tulkintaan. Erityissäännöksin järjestetyt kysymykset, jotka esimerkiksi koskevat potilaan hoidosta päättäminen jäävät lain ulkopuolelle, ellei kyseisessä säännöksessä toisin määrätä. Erityislainsäädäntö menee holhoustoimesta annetun lain edelle, joka on yleislaki tältä osin. Potilaslain 6 §:n mukaan potilaalla on itsemääräämisoikeus, ts. hän saa itse päättää hoidostaan.
Ei ikä eikä sairaus voi kaventaa näitä oikeuksia. Tärkeänä lähtökohtana on aina potilaan oma tahto.
Onko Suomi todellakin oikeusvaltio, vai joutuvatko kansalaiset pelkäämään, että joku tulee riistämään kansalaisilta nämä oikeudet?
Brita Kristina Gyllenbögel
kauppatieteiden tohtori (kauppaoikeus)
Vaasa