Mitä kuuluu Mansikkasaari? Kuinka pyyhkii Korkeamäki? Minne tulee uusia luksusasuntoja? Mikä taho on jälleen kehityksen jarruna?
Vaasan kaupungin helmikuussa julkaistussa kaavoituskatsauksessa esitellään kymmeniä eri suunnitteluvaiheissa olevia hankkeita eri puolilta kaupunkia.
Ilkka-Pohjalainen poimi katsauksesta kahdeksan kiinnostavaa kohdetta.
1. Hietasaari ja Sisäsatama
Hietasaaren asemakaava todella vaatii päivittämistä. Voimassa oleva kaava on nimittäin Nikolainkaupungin ajoilta vuodelta 1855.
Uudessa kaavassa otetaan huomioon myös Sisäsataman alue. Kaavassa tutkintaan kulkuyhteyksien parantamista Hietasaareen, yhtenä mahdollisuutena on kevyen liikenteen silta Hietasaarenkadulta Kuntsin museon vierestä Hietasaareen. Nykyinen Vaskiluodon sillalta Hietasaareen vievä silta on ahdas ja jopa vaarallinen, kun siitä kulkevat sekä autoilijat, kävelijät että pyöräilijät.
Toinen vaihtoehto on leventää ja parantaa Vaskiluodon sillalta Hietasaareen vievää siltaa.
– Vaasa on rantakaupunki, ja Kaupunginrantaa pitkin kulkee tärkeä pyöräbaana. Yleinen ranta on asukkaille tärkeä, siellä on oltava pörinää ja tekemistä, paljon erilaisia toimintoja, joiden yhteensovittaminen on otettava kaavoituksessa huomioon, sanoo kaupungin kaavoituspäällikkö Päivi Korkealaakso.
Toimittajan arvio:
Uusi silta Hietasaareen? Erittäin mielenkiintoista.
Hietasaareen, kuten myös Kaupunginrantaan, on saatu paljon uutta toimintaa, mikä on tervetullutta. Harvassa kaupungissa on tuollainen helmi aivan keskustan tuntumassa.
Siltaa voitaisiin alustaa molemmista päistä penkereillä, silloin varsinainen silta olisi lyhyempi ja halvempi.
2. Vöyrinkaupungin konepaja-alue
Wärtsilän muutto Vaskiluotoon avaa hienon mahdollisuuden toteuttaa Vöyrinkaupungille ja Onkilahden rantaan uusi asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue meren äärellä.
Kaavoituksen ja maanomistajan kunnianhimoinen tavoite on saada alueelle lainvoimainen asemakaava jo vuonna 2024. Korttelit on jo sijoitettu kartalle ja luonnosvaiheen linjaukset alkavat muotoutua.
Entisen konepajan alueelle on tarkoitus tehdä meren rantaan ja rautatien varteen kerrostalokoteja yli 2 000 vaasalaiselle, eli mittakaava on melko lailla sama kuin Hietalahden Ravilaaksossa.
Teollisuusalueella on suojeltuja rakennuksia, ja ne tulevat muuhun kuin asumiskäyttöön.
– Tämä on suurin asemakaavahankkeemme, suunnitelmia on tehty jo pitkään. On pitänyt miettiä, miten teollisuusalueeen käyttötarkoitus muutetaan muuhun maankäyttöön. Mielestäni olemme löytämässä oikeat ratkaisut, uskoo Korkealaakso.
Toimittajan arvio:
On melkoinen suoritus, jos alueen kaava saa lainvoiman jo ensi vuonna. Sitä sopii epäillä. Kiirettä tässä ei ole. Alue on niin iso ja keskeisellä paikalla, että kaava pitää laatia erityisen huolellisesti.
3. Ristinummen keskus
1970-luvulla rakennettu Ristinummen ostoskeskus rappeutui vuosikymmenten saatossa. Vuonna 2022 Vaasan kaupunki hankki ostoskeskuksen kiinteistöt itselleen konkurssihuutokaupassa ja saman tien päätettiin purkaa osa rakennuksesta.
Ristinummen keskus halutaan nostaa uuteen kukoistukseen eikä vähiten siksi, että vain muutaman kilometrin päässä on akkutehdasalue. Sen myötä uskotaan Ristinummen elävöitymiseen.
Korkealaakson mukaan ostoskeskukseen aiotaan mahdollistaa ison liikekiinteistön rakentaminen sekä tilat esimerkiksi päiväkoti- ja seurakuntatoiminnalle.
– Olemme saaneet ristinummelaisilta paljon palautetta ja ehdotuksia. Ristinummen keskusta on luonteva paikka päivättäistavarakaupalle ja toivottavasti ison kaupunkiosakeskustan ytimeen sellainen jossain vaiheessa saadaan.
Toimittajan arvio:
Kaupunki on tarttunut tomerasti tähän asiaan. Heti pantiin töpinäksi, kun se oli mahdollista.
Ristinummen ostari oli oman aikansa tuote, sittemmin jo pitkään vanhentunut. Uudistamisella on myös symbolista arvoa, puheet Slumminummesta voidaan pian toivottavasti vihdoin unohtaa.
4. Seurakuntakeskus
Vaasanpuistikon ja Koulukadun kulmassa oleva seurakuntakeskuksen kortteli kokee muutoksia lähivuosina.
Vuonna 1956 rakennettu kerrostalo Koulukadun varrella on tarkoitus remontoida. Risteyksessä oleva vuonna 1978 valmistunut kaksiosainen rakennus sen sijaan voidaan purkaa kokonaan ja korvata uudisrakennuksella.
Tontin omistaa seurakuntayhtymä. Mikäli purkaminen päätetään toteuttaa, yhtymällä on aikomus jatkaa toimintaa uudessa kiinteistössä. Lisäksi kerrostaloon tehtäisiin asuntoja.
Toimittajan arvio:
Suunnitelma vaikuttaa oikein hyvältä. Risteyksessä oleva rakennus on paitsi huonossa kunnossa, myös ruma.
Uudet asunnot keskustassa merinäköalalla ovat luksusta, josta Vaasan äveriäät ovat taatusti valmiita maksamaan.
5. Haapaniemen urheilualue
Tämä kaava on jo valmis ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta.
Melaniemen, Kiilapalstan, Haapaniemen ja Ristinummen risteyskohdassa olevalle alueelle on viimeisen 20 vuoden aikana rakennettu Lidlin myymälä ja Rauhanyhdistyksen seurakuntatalo.
Vapaana olevalle lohkolle voidaan tehdä muun muassa agilityhalli, palloiluhalli, jousiammuntarata ja pesäpallon harjoituskenttä.
Toimittajan arvio:
Hyväksytty kaava antaa oivan mahdollisuuden liikuntapaikkarakentamiselle, ja alueen sijainti on aivan erinomainen, sinne pääsee neljästä eri suunnasta.
Suunnitelmat ovat kunnossa, mutta kuka maksaa viulut?
6. Korkeamäki
Korkeamäen entinen ostoskeskus puretaan ja tontille aiotaan rakentaa kerrostalo, jonka katutasoon tulee liiketilaa ja ylempiin kerroksiin asuntoja. Rakennukseen tehdään enintään kahdeksan kerrosta.
Asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota uudisrakennuksen soveltuvuuteen osana Korkeamäen ympäristöä ja siihen, miten viereisen moottoritien melua voidaan vaimentaa.
Toimittajan arvio:
Korkeamäki on Suvilahden ohella ensimmäinen merkki asutuksesta, kun ajetaan moottoritietä pitkin kohti Vaasan keskustaa. Ei vanhaa ostoskeskusta kovin kauniiksi voi kehua, matalaksi vaan. Karhunpesä-pubikin lakkautettiin jo vuosikymmeniä sitten.
Kaupungilla on oiva tilaisuus rakentaa tontille näyttävä kerrostalo, joka toimii maamerkkinä Vaasaan saavuttaessa.
7. Yhtenäiskoulu
Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa aivan ydinkeskustaan rakentuvan yhtenäiskoulun asemakaavan.
Yhtenäiskoulun valmistuttua sitä alkaa käydä jopa tuhat oppilasta. Raastuvankatu 33:ssa sijaitseva Kauppakorkeakoulun entinen kirjasto puretaan, ja tilalle nousee yli 6 000 neliön kokoinen uudisrakennus. Yhtenäiskouluun kuuluvat myös Kauppapuistikko 22:n ja Keskuskoulun nykyiset rakennukset.
Uudisrakennukseen sijoitetaan myös 1 000 neliön liikuntasali aputiloineen.
– Keskusta on mainio sijainti yhtenäiskoululle muun muassa siksi, että sinne pääsee joka puolelta kaupunkia joukkoliikenteellä. Ja kun kaupungin keskustan asukasmäärä kasvaa jatkuvasti, siellä on myös oltava palveluja, pohtii Päivi Korkealaakso.
Toimittajan arvio:
Arvatkaa mitä? Kaava on hyväksytty, mutta vuonna 1975 rakennettua entistä kirjastorakennusta esitetään suojeltavaksi. Asialla on Vaasan Rakennusperintöyhdistys, joka onnistui aiemmin valituksellaan kaatamaan Rahkolan ja Saippuatehtaan asemakaavan.
Yhtenäiskoulun sekä tuhannen lapsen ja nuoren kohtalo on nyt ely-keskuksen käsissä. Ely-keskus on kertonut pyrkivänsä mahdollisimman nopeaan päätökseen, hyvä niin.
Moni vaasalainen varmasti ajattelee, että tämä suojeluvaatimus on silkkaa kiusantekoa lapsille.
8. Palosaaren salmi
Tämä asemakaava sisältää Palosaaren salmen, Mansikkasaaren ja Salmipuiston alueet.
Kiinnostavin on tietysti Mansikkasaari, jossa on tapahtunut kovin vähän viimeisen noin 90 vuoden aikana. Entisen telakka-alueen kaavamuutosta alettiin laatia vuonna 2013, mutta luonnosvaiheen jälkeen homma meni jäihin ja keskityttiin Påttin puolen kaavaan.
Nyt kuitenkin asiat alkavat edetä. Kaavoitus on uudessa vauhdissa, ja kaupunki etsii yhteistyökumppania kaavan toteuttajaksi. Aluetta hallitseva iso telakkarakennus aiotaan purkaa, ellei jokin yksityinen taho keksi sille järkevää käyttöä.
Selvää on, että Mansikkasaareen vievä silta vaatii perusteellisen uudistuksen.
Toimittajan arvio:
Mansikkasaari, tuo paikka, jossa aika on pysähtynyt. Tavallisen kaupunkilaisen on vaikea ymmärtää, miksi saari upealla paikallaan jätettiin niin pitkäksi aikaa oman onnensa nojaan.
Mutta hyvää kannattaa odottaa.
Vaasan uudessa kaavoituskatsauksessa on miltei 50 kehityskohdetta. Voit tutustua katsaukseen täältä.