Suunnistuksen SM-sprintti kilpailtiin Vaasassa lauantaina neljällä uudella kartta-alueella. Päivän ensimmäiseen starttiin asti kartat olivat salaista tietoa.
SM-sprintin ensimmäiset kilpailijat lähtivät matkaan lauantai-aamuna kello 9. Kyseessä oli karsintakilpailu iltapäivän finaaleihin.
– Rastivahdit lähtivät maastoon aamuseitsemältä ja veivät karsinnan rastimerkit paikoilleen. Sama sitten uusiksi finaalien ja karsinnan välillä. Rastipaikat olivat toki olleet olemassa noin viikko ennen kisaa, kertoo kilpailunjohtajana toiminut Juha Muhonen.
Rastivahteja oli kaikkiaan 42 ja muutama ryhmänjohtaja siihen päälle.
– Aikaa ei todellakaan ollut liikaa, vain pari tuntia. Esimerkiksi pisimmällä reitillä eli miesten A-finaalissa, jossa matka oli 4,2 kilometriä, oli 21 rastia.
SM-sprintti suunnistettiin neljällä upouudella kartalla. Kilpailukartat olivat lähes valmiita noin kaksi kuukautta ennen kilpailua, ja puolitoista viikkoa ennen kisaa niihin tehtiin viimeiset tarkistukset. Vasta sitten ne painettiin.
– Kun kartat tulevat painosta, ne näkee ennen kilpailua vain ratamestari.
Alueet, joilla lauantaina kilpailtiin, ovat olleet ns. harjoituskieltoaluetta jo yli vuoden.
– Alueella saa toki kulkea, mutta kaksi viikkoa ennen kilpailua harjoituskiellosta tulee ehdoton. Kilpailuun osallistuvat suunnistajat eivät sääntöjen mukaan saa silloin liikkua harjoituskieltoalueella.
Muhonen iloitsee siitä, että SM-sprintin ansiosta Vaasassa on nyt suunnistajille tarjolla neljä uutta karttaa.
– Karsinnat käytiin Hietalahden kartalla, B-finaalit suunnistettiin Rytilaaksossa ja A-finaalit Suvilahdessa. Lisäksi A-finaalien lyhyet radat kisattiin Korkeallamäellä. Kaikki alueet ovat helposti saavutettavissa, ja esimerkiksi Vaasan Suunnistajat järjestää syksyn aikana iltarasteja uusilla kartoilla, Muhonen muistuttaa.
SM-sprinttikilpailuun osallistui lähes 2000 suunnistajaa. Kilpailukeskuksena toimi Kaarlen kenttä, jossa sijaitsi myös kilpailujen maali.
MINNA KALLASVUO