Lain mukaan koiranomistajien piti ilmoittaa lemmikkinsä Ruokaviraston koirarekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä.
Viimeinen ilmoittamispäivä Ruokaviraston koirarekisterin oli siis viime sunnuntaina.
Kaikki Suomessa olevat koirat pyrittiin saamaan koirarekisteriin vuoden loppuun mennessä, mutta tavoitteesta jäätiin kauas.
Jaostopäällikkö Terhi Simonen-Jokinen Ruokavirastosta toteaa, että moni karvakuonon omistaja heräsi vasta vuoden viimeisenä päivänä, jolloin ilmoittaminen oli ahkeraa.
– 31.12. rekisteriin ilmoitettiin vielä 23 241 koiraa. Kaikkiaan rekisterissä oli vuoden loppuun mennessä ilmoitettuna 238 665 koiraa.
Suomessa on kaikkiaan noin 800 000 koiraa, joten vain vajaa kolmannes niistä on nyt Ruokaviraston rekisterissä.
Vuoden vaihtuminen ei pysäyttänyt ilmoittamista, vaan oikeastaan päinvastoin.
– Rekisteröinti jatkui vilkkaana vielä vuodenvaihteen jälkeenkin, vuoden ensimmäisenä päivänä rekisteröitiin 4207 koiraa, Simonen-Jokinen sanoo.
Simonen-Jokinen muistuttaa, että koirarekisteriin saa ilmoittaa vanhoja koiria edelleen, se on elävä ja kehittyvä rekisteri.
– Rekisteriin ilmoitetaan jatkossakin pentujen syntymät, haltijanvaihdokset, maahan tuonnit ja pysyvät maasta viennit. Myös koirakaverin kuolemasta pitää muistaa rekisteriin ilmoittaa.
Jatkossa tarkoitus on vakiinnuttaa koirarekisterin käyttö osaksi vastuullista koiranpitoa.
– Nyt ollaan päästy hyvään alkuun ja rekisteriä kehitetään edelleen yhteistyössä kumppaneiden kanssa sen seuraavissa vaiheissa.
Ruokaviraston koirarekisterillä pyritään vähentämään laitonta maahantuontia, pentutehtailua ja ylipäätään pimeää lemmikkikauppaa. Jäljitettävyys on rekisterin myötä parempi.
Ruokaviraston rekisteri eroaa Kennelliiton rekisteristä sillä, että rekisteritiedon kerääjä on viranomaistaho. Kennelliiton rekisteriin kerätään koirien jalostustietoja, mutta se ei siis ole viranomaisten keräämää.
Koirarekisteriin tallennetaan muun muassa mikrosirun tunnistuskoodi, syntymäaika, rotu, sukupuoli, kutsumanimi ja väri.
Jos koiran jättää tunnistamatta eli siruttamatta ja rekisteriin ilmoittamatta, voi viranomainen ryhtyä toimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi määräykset ja kiellot, joita voidaan tarvittaessa tehostaa uhkasakolla.
Jos koiraa ei ole sirutettu, aluehallintovirasto ja ely-keskus voivat määrätä 300–5000 euron seuraamusmaksun.