Puoluejohtajat ovat kuntavaalitenteissä kertoneet kilvan, millainen heidän visioissaan on unelmien kunta. Se, miten nämä visiot toteutetaan, jää useiden tavoitteiden kohdalla hämärän peittoon.
Suomalaiselle vaalikeskustelulle on asiantuntijoiden mukaan tyypillistä tavoitteiden ilmoittaminen, kun taas konkreettisten toimien ja ratkaisuehdotusten kertomista poliitikot kaihtavat. Keinoista aiheutuisi eripuraa.
Selvitimme, mitä konkreettisia ratkaisuja kuusi suurinta eduskuntapuoluetta esittävät kansallisissa vaaliohjelmissaan kuntien talouden, työllisyyden ja terveydenhuollon kehittämiseksi.
Mukaan otettiin tuoreimmissa gallupeissa kahdeksan prosentin rajan ylittänyt puoluekuusikko, jolloin ulos rajautuivat kristillisdemokraatit, rkp ja liike nyt.
Eniten kuntien velkaongelmaa käsittelevät vaaliohjelmissaan perussuomalaiset ja vihreät.
Molemmat korostavat, että kuntien talousongelmien ratkaisussa vastuu on kuntien lisäksi valtiolla, mitä painottaa ohjelmassaan myös sosiaalidemokraatit (sdp):
– Sdp:n linja on, että kuntien valtionosuuksilla on turvattava niiden toimintaedellytykset.
Mutta, mistä kunnille lisää tuloja, jos valtion kirstu on tyhjä?
Sdp:n mukaan kuntien verotuspohjaa pitäisi saada ”reilummaksi”, mutta ohjelmassa ei kerrota, mitä muuta se puolueen mielestä käytännössä tarkoittaa, kuin ettei pienituloisten verotusta nosteta.
Perussuomalaisten mielestä kuntien velkaantuminen tulee taittaa menoleikkauksin, ei veronkorotuksin. Turhia menoja kunnille aiheuttavat perussuomalaisten mielestä maahanmuutto, ilmastonmuutostavoitteet ja ”ideologinen vouhotus”.
Perussuomalaisten mielestä velkaantuneiden kuntien tulisi pidättäytyä myös ”ylimitoitetuista rakennushankkeista”, joita voivat olla esimerkiksi kunnantalojen, metrojen, pikaratikkojen ja toriparkkien rakennuttaminen.
Keskusta ei suoraan puhu ohjelmassaan keinoista kuntien velkaantumisen hidastamiseksi, mutta lisäisi kuntien tuloja tekemällä luonnonvarojen käytöstä kunnille tuottoisampaa. Keskustan mielestä luonnonvarojen käytöstä maksettavista veroista pitäisi ohjata suurempi osa kunnille. Puun kysyntää keskusta haluaa lisätä puurakentamisen taloudellisella tukemisella.
– Suomalaisessa puussa on ratkaisu, keskusta julistaa.
Vasemmistoliitto ei mainitse kansallisessa kuntavaaliohjelmassaan yhtäkään konkreettista keinoa kuntien velkaantumisen hidastamiseksi. Itse asiassa koko velkaantumisongelmaan ei puolueen kuntavaaliohjelmassa edes epäsuorasti viitata.
Perussuomalaisten mukaan yritysten toiminnan tukeminen tarkoittaa kunnianhimoisista ilmastotoimista pidättäytymistä.
Siinä missä ilmastotavoitteet perussuomalaisten mielestä heikentävät paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä kunnissa, vihreät ja sdp näkevät ilmastopäätöksissä yrityksille taloudellisia mahdollisuuksia.
– Päästövähennykset ja työpaikat asetetaan usein vastakkain, vaikka kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotoimien on todettu synnyttävän enemmän uusia työpaikkoja kuin vähentävän niitä, vihreiden ohjelmassa sanotaan.
Sdp, vihreät, kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta haluavat tukea paikallisia yrityksiä ottamalla ne mukaan kuntien tarjouskilpailuihin.
– Siinä ei ole mieltä, että kouluruokaloiden perunat tuodaan Puolasta tai katujen kivet Kiinasta, perussuomalaiset sanovat kertomatta, onko jossakin kunnassa näin.
– Jaetaan hankinnat tarpeeksi pieniin osiin ja tiedotetaan niistä tehokkaasti, sanovat vihreät.
Vasemmistoliitto puolestaan lisäisi työpaikkoja kunnissa yhteiskunnallisia yrityksiä ja järjestöjä tukemalla. Sen mielestä myös yli 57-vuotiaiden palkkatuki pitäisi toteuttaa ”aidosti”. Osatyökykyisille puolue haluaa tarjota työhönottovalmennusta.
Kokoomus vaatii, että vaikutukset yrittäjyyteen arvioidaan kaikessa kuntien päätöksenteossa. Yritysten toimintaa koskeviin lupakäytäntöprosesseihin on kokoomuksen mielestä säädettävä enimmäisaika. Myös sdp haluaa nopeuttaa yritysten lupaprosesseja.
Kaavoituksessa tulee huomioida, että yritystontteja on tarjolla riittävästi, peräänkuuluttavat kokoomus ja keskusta kuin yhdestä suusta. Molemmat kannattavat myös palveluseteleitä, joilla kuntalaiset voivat ostaa palveluita yksityisiltä yrittäjiltä ja tukea tätä kautta niiden toimintaa.
Keskusta ja vihreät ehdottavat, että toimisto- ja etätyötiloja tarjottaisiin yrityksille. Keskusta esittää myös vuokratukea, joka houkuttelisi puolueen mielestä kuntiin lisää asukkaita ja työtä.
Sdp ja keskusta panostaisivat kunnissa infrastruktuuriin, kuten tieverkostoihin ja toimiviin internet-yhteyksiin eri puolilla maata.
Vihreät haluavat parantaa pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla työpajatoimintaa ja palkkatukea.
Kokoomuksen mielestä kuntalaisten pitää päästä hoitoon terveyskeskuksiin kuukauden kuluessa, kun nykyään hoitotakuu on kolme kuukautta. Kokoomus ottaisi kunnissa käyttöön aiempaa laajemmin palvelusetelit ja vammaisten henkilökohtaisen budjetin.
Vasemmistoliitto vaatii, että kuntalainen pääsee perusterveydenhoitoon viikossa ja terapiaan kuukaudessa. Lisäksi terveyshoitomaksuja täytyy puolueen mielestä alentaa kaikille ja kiireetön hoito sallia myös paperittomille. Puolue harkitsisi palkkojen korotuksia niillä aloilla, joissa on työvoimapulaa.
Kokoomus tai vasemmistoliitto eivät kuitenkaan kumpikaan kerro, miten nopeampi hoitoon pääsy kunnissa rahoitetaan.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten mielestä terveyspalvelut voidaan tuottaa myös yksityisesti, jos yritys voi osoittaa tuottavansa palvelut laadukkaasti. Vasemmistoliitto taas pitäisi terveyspalveluiden tarjoamisen pääasiassa julkisten toimijoiden käsissä.
Millä resursseilla tavoite toteutetaan, jää kysymysmerkiksi. Tosin kokoomus kertoo, että se lisäisi sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkoja.
Vihreät perää rahoitusta matalan kynnyksen terveyspalveluihin, joista puolue mainitsee digitaaliset kotihoidon palvelut ja synnyttäjien fysioterapiapalveluiden kehittämisen.
Vihreät haluaisi kouluihin myös mielenterveyden ensiapukurssin.
Vasemmistoliitto ja vihreät tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Vasemmistoliiton mielestä se toisi terveydenhoitoon säästöjä, kun sukupuolitaudit ja raskauden keskeytykset vähentyvät.
Sekä sdp että keskusta viittaavat käynnissä olevaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen, eivätkä kenties siksi koe tarpeelliseksi tuoda uusia ideoita palveluiden kehittämiseen.
Perussuomalaiset ei mainitse terveyspalveluiden parantamiseksi puolueohjelmassaan yhtään konkreettista keinoa. Koko terveyspalvelut-sana mainitaan ohjelmassa vain kerran, kun taas maahanmuutto saa 17 mainintaa.
Julia Blomqvist
