Otsikon mukaisesti loihe lausumaan vasemmistoliiton meppi Saramo taannoin. Suomessa on kuulemma näennäisviljelyä, jota ei pidä tukea, vaan tuki on suunnattava tuotantoon. Kun jauhelihahyllyt ovat olleet tyhjinä, niin samalaisia lausuntoja on alkanut kuulua muualtakin päättävistä elimistä. Tuki pitää suunnata tuotantoon. Nämä lausunnot kuvaavat täydellistä tietämättömyyttä maatalouden valtavasta byrokratiaviidakosta, jonka ovat EU:n ja Suomen virkakoneisto luoneet.
Suomessa ei voi olla näennäisviljelyä! Valvontajärjestelmä on niin järkälemäinen. Viljelijää ja hänen toimiaan valvovat, Ruokavirasto, ely-keskukset, Aluehallintovirasto, Evira, maaseutuviranomainen, maa- ja metsätalousministeriö antaa ohjeita.
Viimeisimpänä on perustettu valtiovarainministeriöön valvontayksikkö, joka valvoo tarkastusten, tarkastusten, tarkastuksia. Käyttöön on otettu myös satelliittivalvonta, jota monitoroinniksi myös kutsutaan.
Viljelijän on pitänyt ladata puhelimeensa vipumobiili. Kun satelliitti epäilee pellolla olevaa kasvia tai muuta, Ruokavirasto lähettää kuvauspyynnön viljelijälle. Viljelijät ravaavat pelloillaan kuvaamassa kasveja.
Kun satelliitti pääsääntöisesti erehtyy, asiat ovat kunnossa. Mitä sitten? Ei mitään, viljelijä valvoo itseään ilmaiseksi, kätevää eikö totta? Mitä mieltä olet hyvä lukija, onko valvonta riittävää? Ja joku vielä kehtaa puhua näennäisviljelystä.
Puheet tuen tuotantoon suuntaamisesta liittynevät tukijärjestelmään. 25 % viljelijän peltopinta-alasta voi olla ns. monimuotoisuuspeltoja. Kuten luonnonhoito-riista-maisemapeltoja .Näissä pelloissa ei tuoteta ruokaa, vaan hoidetaan luonnon monimuotoisuutta. Näin sekaisin taitavat olla puurot ja vellit niillä tahoilla, jotka puhuvat näennäisviljelystä. Ja tällaiset henkilöt ovat päättämässä maatalouden asioista. Hohhoijaa!
Eipä ole pitkääkään aikaa, kun samat tahot vaahtosivat maatalouden tehotuotannosta, joka tuhoaa joet, järvet ja Itämerenkin. Kun nyt viljelijät toimivat virkamieskoneiston suunnitteleman järjestelmän mukaan, sekään ei ole hyvä asia.
Eurostoliiton komissio on päättänyt leikata maatalouden tukea seuraavalla ohjelmakaudella ja roimasti. Rahaa kun tarvitaan puolustusmenoihin. Maksumiehen viittaa sovitellaan taas maajussien niskaan.
Maataloustukea on nakerrettu pienemmäksi Suomessa koko EU-jäsenyyden ajan. Lähes 100 000 tilaa on lopettanut unioniin liittymisen jälkeen. Ja marssi jatkuu, joka vuosi lopettaa muutama tuhat tilaa. Kun komissio leikkaa tukea vauhti vain kiihtyy.
On välillä hyvä muistella vanhoja hyviä aikoja.
Ennen unioniin liittymistä, Suomessa oli voimassa maataloustulolaki. Tuotteitten hinnat sovittiin palkkaratkaisuihin perustuen. Kun palkat nousivat, myös maataloustuotteitten hinnat nousivat. No eivät nuo ajat silloinkaan viljelijälle ruusuisia olleet. Oli viljavuoria, voivuoria, maitojauhevuoria. Näitä vuoria kuulemma työväestön kustannuksella vietiin ulkomaille.
Vaalisloganeita oli: tapa talonpoika päivässä, kuinka saataisiin viljelijät lahjottua olemaan tekemättä mitään. Sitten oli kuva perheestä ruokapöydässä. Musta käsi hamusi heiltä ruokaa ja lause oli, kuka syö pöydässäsi. Mutta aika oli siinä mielessä hienoa, että ruokaa oli riittävästi ja vientiin asti.
Lopuksi kehitys noista ajoista tähän asti.
Olin autonkuljettajana ennen kuin ryhdyin maanviljelijäksi. Jäin pois noista hommista 1987. Tuntipalkkani oli tuolloin 12 markkaa. Eikä ollut huono palkka. Firma, jossa olin, maksoi erittäin hyvää palkkaa. Ruis maksoi tuolloin 3 markkaa/kilo. Sain yhdellä tuntipalkalla 4 kiloa ruista.
Nyt autonkuljettajan tuntipalkka on noin 15 euroa. Ruis maksaa 20 senttiä/kilo. Yhden tunnin palkalla saa 75 kiloa ruista! Ei taida kaveri jaksaa kantaa kotiin tuntiansiota. Kukahan on syönyt ja kenen pöydässä koko EU-jäsenyyden ajan?
Tuon edellä kerrotun kehityskulun seurauksena Suomen omavaraisuus ruoan suhteen on menetetty pysyvästi. Komission tukileikkaukset nopeuttavat asian etenemistä. Maaseudun Tulevaisuuden ansiokkaassa pääkirjoituksessa 11.7. tämä myös todettiin. ”Suomalainen maaseutu on kääntynyt tielle, josta ei ole paluuta”
Niin on, jos siltä näyttää.
Heikki Peltola
maanviljelijä
Lapua