Puolueeton ja riippumaton lehti on sitä juuri niin kauan kuin päätoimittaja ymmärtää vastuunsa puolueettoman ja riippumattoman lehden linjasta. Kun Ilkka-Pohjalainen aloitti toimintansa tammikuussa 2020, oli olemassa jännitysmomentti, mikä on lehden linja jatkossa. Se kävi nopeasti selväksi ja uskoisin, että kevään 2023 eduskuntavaalit olivat tulokseltaan pahin painajainen, mikä saattoi tapahtua. Sen jälkeen hallituksen kaatuminen on ollut pääkirjoitusten toistuva haave, ja kaatumisen syyksi on toistuvasti nimetty perussuomalainen puolue.
Sinällään maanantain Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoitus ei yllättänyt, mutta se uho, millä asioita tekstissä esitettiin, oli kaukana puolueettomaksi määritellyn sanomalehden linjasta. Ikään kuin Suomi olisi matkalla kohti 1930-luvun Saksaa. Silloinkaan toki lehdistö ei ollut vapaa vaan se ajoi joidenkin agendaa, aivan kuten nykyäänkin. Tämänkaltaisilla, mauttomilla ulostuloilla ei ”vastuullisen median” tulisi tänä päivänä flirttailla.
En tiedä, kuka heittää kenenkin ulos hallituksesta ja koska, mutta toive ”vanhojen puolueiden” paluusta takaisin ”ottamaan vastuu maasta” on melko hupaisa.
Edellinen hallituskausi oli juuri näiden vanhojen puolueiden vastuunkantoa, kuten se on ollut pitkän aikaa sitä ennenkin. Vasemmistohallituksen ajaman politiikan vuoksi maamme talous oli syöksykierteessä, jonka oikaisu ei välttämättä yhden hallituskauden aikana onnistu.
Mainittakoon, että ”viisikosta” ei yksikään ole enää eduskunnassa esittämässä korjaustoimia valtion talouteen. Suomi on pahasti velkaantunut ja talous vaatii sopeutus- mutta myös kasvutoimia. Näitä kovia ja vaikeitakin päätöksiä tämä hallitus on sitoutunut tekemään ja myös tekee.
Seuraava hallitus, olkoonkin minkä värinen tahansa, joutuu jatkamaan sopeutusten tiellä. Helppoa rahaa ei ole jaettavaksi sulle mulle -periaatteella.
Töitä on tehty. Sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen on panostettu ennen näkemättömällä tavalla.
Ottawan sopimuksesta irtautuminen ja Venäjän vastaisen rajan sulkeminen ovat yksittäisiä esimerkkejä hallituksen hyvästä työstä. Rikosten rangaistusten kiristäminen, maahanmuuttopolitiikan vieminen lähemmäs yleispohjoismaista tasoa ja esimerkiksi nuorten terapiatakuu, joka jäi edelliseltä hallitukselta vain puheen tasolle, on nyt laissa. Ajoimme kännykkäkieltoa kouluihin ja sekin on nyt laissa ja koulujen järjestyssäännöissä.
Nämä kaikki edellä mainitut asiat eivät olisi edenneet ilman pääkirjoituksessa peräänkuulutettua tasapainoisten aikuisten pitkäjänteistä yhteistyötä.
Nyt katse on kuitenkin käännettävä tulevaan.
Seuraavan kahden vuoden aikana on vielä saatava paljon asioita aikaiseksi.
Budjettineuvottelut saatiin maaliin tiistaina ja mitä tuloksiin tulee, niin nehän ovat varsin mallikkaat ympäröivästä kohinasta huolimatta. Haimme miljardin lisäsäästöt ja keinovalikoimaan kuuluu mm. kehitysavun ja kotouttamisen lisäleikkaukset, hallinnosta säästäminen sekä yritystukien pienentäminen. Sen sijaan soteen tai sosiaaliturvaan ei enää koskettu.
Lopuksi lisää hyviä uutisia suomalaiselle veronmaksajalle: Räppärinä, ryöstäjänä, raiskaajana ja katujengiläisenä kunnostautunut irakilaistaustainen Milan Jaff karkotetaan Suomesta, koska hän on uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Hän ei ole ainut, vaan Supon mukaan maassamme on kansallista turvallisuutta uhkaavaa väkeä, jotka olisi pitänyt jo kauan sitten lähettää sinne, mistä ovat tulleetkin. Työ on vielä kesken, mutta suunta on oikea – ulos maasta.
Hyvää alkanutta syksyä kaikille!
Anne Rintamäki
PS:n kansanedustaja Vaasasta