Pohjalainen työmies joutuu väistymään, kun Uponor tiivistyy synnyinsijoilleen Lahden seudulle. Yhteensä 91 ihmistä menettää työnsä Vaasassa. Liiankin tuttua tarinaa viimeisen parin kuukauden ajalta.
Pohjalaisen toimituksessa tuumittiin, mahtaako keskittäminen Päijät-Hämeeseen johtua siitä, että firman synnyinpaikka sattuu olemaan Nastola.
Upon Pallo, legendaarisen Lahden Kuusysin edeltäjä, oli Upon tehtaan seuroja.
Ei pidä paikkaansa. Ainakin Uponor Infran toimitusjohtaja Sebastian Bondestam kiistää kotiinpäinvedon. Nastolassa toiminta tapahtuu tehokkaasti saman katon alla, kun Vaasassa työskennellään useammassa paikassa. Tehostaminen on kaikessa päivän sana.
Nastolassa tekee siirtojen jälkeen työtä noin 260 vakituista työntekijää ja Vaasan vahvuus tippuu 243:sta 152:een.
Kuukaudet joulun molemmin puolin ovat olleet synkeitä Vaasan seudun teollisuudessa. Kaikki suuret firmat, Wärtsilä, ABB, Vacon ja Citec irtisanoivat väkeä.
Päättyneiden neuvottelujen perusteella Pohjanmaalta katoaa 165 työpaikkaa, joista suurin osa Wärtsilästä (Pohjalainen 18.1). Työttömäksi jääminen on nyt aito huoli.
Energiakeskittymästään Vaasan seutu on ylpeä ja syystä. Potkuista huolimatta energiayritykset tahkoavat euroja seudulle yhä vertaansa vailla olevalla tahdilla.
Suomen teollinen tuotanto yskii pahasti, joten länsirannikon toimeliaisuus puskee esiin kuin majakka Merenkurkussa.
Riskienhallinta on usein keskittymien varjopuolia - munat ovat samassa korissa.
Nokian romahduksen vaikutukset Salossa ja Oulussa kannattaa muistaa. IT-keskittymä putosi kuin kivi ja seuraukset tiedämme, massoittain työttömiä. Nyt Nokia toisaalta taas nousee, kännyköiden myynnin jälkeen.
Energiakeskittymässä näyttää kokonaisuutena hyvältä. Pohjalainen on uutisoinut Wärtsilän ja ABB:n huippukeksinnöistä, roboteista ja moottoritehtaan kehittämästä maailman vähäpäästöisimmästä nelitahtimoottorista.
Ympäristönmuutos näyttää luovan tuhansia työpaikkoja Vaasan seudulle. Säädöspolitiikka tekee työtä seudun onneksi: viimeksi Pariisin ilmastokokouksessa ennen joulua.
Tutkimus ja tuotekehitys pitävät varmimmin myös tuotannon Pohjanmaalla.
Tässä myös Vaasan yliopistolla on tärkeä rooli. Niukkuuden aikoina myös yliopistolle tulee painetta tehostamiseen. Vaasan yliopiston täytyy päättää, aikooko se olla monitieteinen yleisyliopisto vai onko sen viisaampi keskittyä vahvuuksiinsa. Jälkimmäinen näyttää välttämättömältä.
Tiede on luonteeltaan pitkäjänteistä. Sitä ei saa kahlita pelkäksi firmojen rengiksi. Muuten ajatus alkaa kiertää totuttuja latuja. Silloin menettävät sekä yritykset että tiede.
Kännykkä-Nokian piti olla lähestulkoon ikuinen. Energia-ala näyttää pohjautuvan vähintään yhtä vahvaan maailmanlaajuiseen kysyntään kuin digitalisaatio. Nokia kasvoi möhkäleeksi, joka kadotti markkinaherkkyytensä. Sitä ei saa tapahtua Vaasassa.
Myös suuryritysten aluskasvillisuuden tulisi voida hyvin jättien varjossa. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pienempiin yrityksiin. Niitä on Pohjanmaalla vähemmän kuin naapurissa Etelä-Pohjanmaalla.
Monipuolisuus ja jatkuva kehittäminen ovat valttia. Selkä ei saa suoristua eikä mieli painua liiaksi, kun epäonni joskus yllättää.
TONI VILJANMAA
toni.viljanmaa@i-mediat.fi
Twitter: @TSViljanmaa