Ensi vuodesta alkaen tilapäisiksi sosiaalityöntekijöiksi kelpuutetaan myös alan sivuaineopiskelijat. Muun muassa lastensuojelun työntekijäpulaan vastaamaan tarkoitettu hallituksen esittämä uudistus saa kritiikkiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ehdotus ei kanna pitkällä tähtäimellä, vaan on päinvastoin riski sosiaalityön asiakasturvallisuuden kannalta.
– Kyllähän se vaikutelma tulee, että tässä haetaan säästöjä, THL:n erityisasiantuntija Jaana Tervo sanoo STT:lle.
Tervon mukaan voi katsoa, että nyt vain laillistetaan tilanne, joka on ollut vähintäänkin muuta kuin ihanteellinen.
Esimerkiksi lastensuojelun työntekijöiden määrä voidaan saada useammilla alueilla vastaamaan lain vaatimaa vähimmäismitoitusta, mutta todellinen vaikutus sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen on kuitenkin kyseenalainen, Tervo toteaa.
– Kelpoisuusehtojen väljentäminen tällä tavalla ei THL:n mukaan ole se keino päästä tähän tavoitteeseen, Tervo sanoo.
Tilapäiset sijaiset eivät voi tehdä kaikkia laillistettujen ammattilaisten tehtäviä, ja lausuntokierroksella esitettiin huoli siitä, että sijaisten ohjaus kaatuisi ammattilaisten niskaan. Pelkona on myös, että osaaminen yhteiskunta- ja palvelujärjestelmästä ohenee, Tervo sanoo.
THL vastusti esitystä myös sote-valiokunnalle ja hallitukselle antamissa lausunnoissaan.
Työntekijäpula erityisesti lastensuojelussa
Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esityksen, joka keventäisi tilapäisten sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksia. Tilapäisellä sosiaalityöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka voi toimia laillistetun ammattilaisen tehtävissä.
Jos ja kun hallitus saa tahtonsa läpi eduskunnassa, sosiaalityöntekijän sijaisen ei vuodenvaihteesta lähtien tarvitsisi olla sosiaalityön pääaineopiskelija. Sosiaalityön perus- ja aineopinnot riittäisivät, mikä ulottaa kelpoisuuden myös avoimen yliopiston tai sivuaineopiskelijoihin.
Kevennystä perustellaan asiakasturvallisuuden vaarantavalla sosiaalityöntekijöiden pulalla. Sosiaalityössä erityisen paljon pulaa on lastensuojelussa, jonka sosiaalityöntekijöiden viroista viidesosa on hallituksen esityksen mukaan täyttämättä.
Ei ylärajaa sijaisten ketjuttamiselle
Tällä hetkellä noin 12 prosenttia kaikista sosiaalityöntekijöistä on tilapäisiä. Esityksen tarkoitus on laajentaa ihmisjoukkoa, josta tilapäisiä työntekijöitä voidaan palkata, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Juha Luomala.
– Ajatus on ollut varmistaa asiakasturvallisuutta, että tehtävään saadaan tällaisessa tilanteessa rekrytoitua oikeasti joku työntekijä näillä kuitenkin aika tarkkaan määrätyillä ehdoilla, kertoo Luomala.
Esityksen mukaan sijaiset voisivat olla tehtävissä vuodesta toiseen, jos työvoimapulaan ei löydy muita ratkaisuja. Tilapäinen sosiaalityöntekijä voisi toimia tehtävissään lähtökohtaisesti maksimissaan vuoden, mutta laillistetun ammattilaisen yhä uupuessa sijaisuuksia voitaisiin jatkaa vuosi kerrallaan.
Ylärajaa sijaisuuksien ketjuttamisella ei määritellä. Sote-valiokunnan mietinnön mukaan rajaus voisi vaarantaa asiakasturvallisuutta.
Esityksessä on kyse Luomalan mukaan myös oikeustilan selventämisestä. Aiemmin sijaisia koskeva lain tulkinta oli epäselvää. Joillain alueilla lakia oli jo tulkittu aiemmin niin, että perus- ja aineopinnot tehnyt on kelpoinen tehtävään, Luomala kertoo.
Säästöjä vuokratyön vähenemisestä
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että muutoksista kertyisi säästöä kaksi miljoonaa euroa. Osa selittyy sillä, että hyvinvointialueille huomattavasti kalliimman vuokratyön palkkaamista voidaan vähentää. Vuokratyövoiman käyttöä sosiaali- ja terveysaloilla on haluttu suitsia muutenkin sekä kustannussyistä ja palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi.
Muu säästö tulee esityksen mukaan palkkakustannusten ja hallinnollisen työn vähenemisestä.
Oppositiopuolueiden edustajat jättivät valiokunnan päätöksestä kaksi eriävää mielipidettä, jotka kyseenalaistavat sekä esityksen asiakasturvallisuutta parantavat vaikutukset että säästöt.
Pysyvyysongelma jää huomiotta
THL:n mukaan sosiaalityöntekijöiden pysyvyyttä pitäisi pyrkiä parantamaan. Se voisi tuoda pitkällä tähtäimellä myös säästöjä. Näkökulman tulisi olla eri.
– Ei se, että miten saadaan nopeasti ja lyhytaikaisesti vakanssia täytettyä, vaan se, että miten saataisiin työntekijät pysymään ja olemaan ylpeitä työstään ja viihtymään, Tervo sanoo.
Tervon mukaan esimerkiksi lastensuojelussa vaihtuvuuden syynä on työn vastuullisuus ja vaikeus suhteessa palkkaukseen, työnohjaukseen ja työnantajalta saatavan tukeen.
Positiivista on kuitenkin pelisääntöjen selkeytyminen.
– Onhan tämä tilanne ollut epätyydyttävä. Valvira, STM ja eduskunnan oikeusasiamieskin on ottanut kantaa siihen, että mikä on oikea tapa tulkita lakia. Eihän laki saisi olla niin tulkinnanvarainen, Tervo toteaa.