Luin sosiaalisesta mediasta kaverin päivityksen, jossa ihmeteltiin Seinäjoen kaupungin nuorisotilatarjontaa. Samaa olen itsekin ihmetellyt.
Kaupungin nettisivujen mukaan Seinäjoella on kantakaupungin alueella vain yksi tällä hetkellä toiminnassa oleva nuorisotila Pajuluomalla. Somea seurannut tietää, että rautatieasemalla on ovensa kesän aikana avannut toinenkin paikka, Jojo, joka on suunnattu vähän vanhemmille nuorille. Samoin sain selville, että Pohjan nuorisotilan remontointi on vihdoinkin alkanut ja että vanha kirjastoauto on nykyään nuorisobussi, jonka on tarkoitus kiertää kaupungissa.
Siltikin väkilukuihin suhteutettuna tämä näyttää hassulta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vanhojen kuntarajojen perusteella tehdyn jaottelun mukaan Ylistarossa asuu reilu 5 000 asukasta, Nurmossa noin 12 000 ja Peräseinäjoella vähän vajaa 3 500. Näistä Ylistarossa ja Peräseinäjoella on yksi nuorisotila ja Nurmossa kolme. Loput Seinäjoen 61 000 asukkaasta eli noin 40 000 asuu sitten alueella, jonka nuoria palvelee yksi perinteinen nuorisotila.
Olen erittäin iloinen, että liitoskunnissa on nuorisotilapalvelut säilytetty, vaikka paljon muuta on siirtynyt pois. Näin on toivottavasti jatkossakin. Samaan aikaan me tarvitsemme kuitenkin tiloja nuorille myös kantakaupungissa. Nuorisotiloja on jäänyt päiväkotien ja koulujen alle, mikä kasvavassa kaupungissa on osin ymmärrettävääkin. Lapset kuitenkin kasvavat ja heillä tulee olla paikka myös silloin, vaikka se ei enää lakisääteistä olekaan.
Olen tyytyväinen myös siihen, että Seinäjoelta löytyy kaupungin tarjoamana nuorille esimerkiksi skeittihalli ja bändikämppiä. Kaikki eivät kuitenkaan skeittaa tai soita kitaraa, eivätkä nämä harrastuspaikat korvaa tiloja, joissa saa olla vapaasti. Osittain tilojen ja tekemisen puutteessa sitten kansoitetaan huoltoasemia tai tehdään ilkivaltaa, kuten keväällä Kärjessä.
Nuoret tarvitsevat paikan, jossa saavat olla ilman koulun tai muiden mahdollisten harrastusten luomia paineita, tavata toisiaan turvallisessa ympäristössä ja tarvittaessa jutella jonkun aikuisen kanssa. Nettiyhteisöt eivät korvaa kasvokontaktia ja kohtaamista. Parhaimmillaan avoin nuorisotila on ennaltaehkäisyä, jonka avulla estetään syrjäytyminen ja järeämmät toimet. Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden.
Henna Rantasaari
kaupunginvaltuutettu (vihr)