Vaikka alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, hän on kuitenkin korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Korvaussummat voivat nousta teosta riippuen kymmeniintuhansiin euroihin. Kysymys alaikäisen vastuusta on noussut esiin Vantaan kouluampumisessa, jossa epäilty ampuja on 12-vuotias.
Vahinkoa kärsineen täytyy vaatia vahingonkorvausta itse. Hän voi lähestyä itse henkilöä, jota pitää vastuussa vahingosta.
– Sen voi tehdä toki ihan epämuodollisesti itse kirjoittamalla tai asianajajan kirjoittamalla vaatimuskirjelmällä, kertoo Tuomioistuinviraston erityisasiantuntija Nina Immonen STT:lle.
Jos asiasta ollaan yksimielisiä, niin korvauksesta voidaan sopia ilman viranomaisia. Tarvittaessa vahingonkorvausta voidaan sovitella esimerkiksi alueellisissa sovittelutoimistoissa tai tuomioistuimen sovittelussa.
– Viime kädessä vahinkoa kärsinyt taho joutuu nostamaan vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa.
Jos korvauksia haetaan alle 15-vuotiaalta, kyseessä on riita-asia, joka ei ole kytköksissä rikosoikeuteen.
Käräjäoikeudessa tuomari ratkaisee asian.
Vahingonkorvauksia voi hakea vaihtoehtoisesti valtion varoista eli Valtiokonttorista. Tällöin esimerkiksi sairaanhoitokulut tulee kuitenkin hakea ensisijaisesti vakuutuksesta, koska Valtiokonttorin suorittama korvaus on toissijainen muun lain nojalla tai vakuutuksesta saataviin korvauksiin nähden.
Valtiokonttorin lakimiehen Marjo Salmisen mukaan alaikäisen tekijän kohdalla poliisin suorittaman tutkinnan tulee olla loppunut ennen korvausten hakemista Valtiokonttorista.
Kärsimyksestä voi hakea korvausta
Henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen kärsimyksestä, sairaanhoitokustannuksista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta.
Immosen mukaan kivusta ja särystä johtuvan vahingonkorvauksen pohjana on yleensä vakavin aiheutunut vamma.
Myös pysyvästä haitasta voi hakea korvauksia. Yhteensä korvaukset voivat nousta hyvinkin suuriksi, useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.
Surmansa saaneen läheiset voivat hakea korvausta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Myös esimerkiksi ansionmenetyksistä voi hakea korvausta.
Valtiokonttorista sen sijaan ei voi saada korvausta lapsen kuolemasta aiheutuneesta kärsimyksestä, koska siitä ei ole säädetty maksettavaksi korvausta rikosvahinkolaissa.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta antaa suosituksia henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvausmääristä. Neuvottelukunnan suositus lapsen kuolemasta aiheutuneesta kärsimyksestä omaiselle on 3 000–12 000 euroa, mutta Immonen kuitenkin toteaa, että tilanteessa, jossa lapsi on alaikäinen tai on muita korottavia tekijöitä, voidaan puhua jopa suuremmastakin summasta.
Suositukset antavat tietoa aiemmasta oikeuskäytännöstä, ja usein kyseessä on korvaus aikuisen lapsen kuolemasta.
Huoltajat eivät velvoitettuja maksamaan
Alle 18-vuotias on velvoitettu korvaamaan vahingosta määrän, joka katsotaan kohtuulliseksi esimerkiksi hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden.
– Korvauksen alentaminen voi olla kohtuullista ja ymmärrettävää, jos liikutaan niin sanotun hölmöilyn piirissä, sellaisen ymmärtämättömyyden, että tulitikkuleikeistä syntyy kirkko palamaan.
Immosen mukaan myös alaikäinen voi olla täysimääräisesti korvausvastuullinen.
– Erityisesti kun kyse on tahallisesta rikosvahingosta.
Teko voi olla rikos, vaikkei tekijä olisi ikänsä vuoksi rikosvastuussa.
Lapsen huoltajat eivät ole velvollisia maksamaan vahingonkorvauksia, elleivät he ole laiminlyöneet tavanomaista huolehtimista lapsesta.
Vahingonkorvauksia voi periä tarvittaessa ulosottoviraston kautta.