He ovat järkyttyneitä, traumatisoituneita ja paniikissa.
Näin kuvailee avustusjärjestö Plan International Myanmarin henkilöstö-, kulttuuri- ja hallintojohtaja Su Mon Htay tuhoalueiden paikallisten tunnelmia perjantaisen maanjäristyksen ravistelemassa Myanmarissa.
– He itkevät. [...] He ovat shokissa nähdessään, mikä heitä on kohdannut, sanoi Su Mon Htay STT:lle lauantaina paikallista aikaa.
Hän itse on maan eteläosissa sijaitsevassa Yangonissa.
Su Mon Htayn mukaan ihmiset eivät uskalla palata koteihinsa jälkijäristysten pelossa, joten he asuvat väliaikaisesti tienvarsilla.
Maata hallitsevan sotilasjuntan mukaan yli 1 600 ihmistä on saanut surmansa järistyksen vuoksi. Uhrien määrä on noussut jatkuvasti, kun tuhoalueilta on saatu lisää tietoja. Kuolonuhrien lisäksi ainakin reilut 2 300 ihmistä on loukkaantunut.
– Käsitys maanjäristyksen aiheuttamista tuhoista on vasta muotoutumassa, Su Mon Htay sanoo.
Laajoista vahingoista on raportoitu hänen mukaansa erityisesti maan keskiosista Mandalaystä. Miljoonakaupunki sijaitsee noin 12 kilometrin päässä maanjäristyksen keskuksesta.
Punaisen Ristin mukaan maanjäristys on vaikuttanut arviolta yli 18 miljoonan ihmisen elämään.
Tilanteen kartoitus käynnissä
Su Mon Htay kertoo, että Planin tiimejä on tällä paikan päällä kartoittamassa tilannetta. Lisäksi järjestö on alkanut koordinoida avustustoimintaansa kaikkien sidosryhmiensä ja myös YK:n kanssa.
Selvityksen perusteella arvioidaan muun muassa sitä, millaista apua tarvitaan.
Su Mon Htayn mukaan puutetta on perusasioista.
– Ensinnäkin on järjestettävä ensiapua loukkaantuneille. Lisäksi tarvitaan ruoka-apua, puhdasta vettä ja non food -tarvikkeita, kuten huopia ja hyttysverkkoja, sekä tilapäisiä suojia ihmisille, jotka ovat menettäneet kotinsa, hän kertoo.
– Yritämme saada kaiken sen, mitä meillä on varastossa, toimitetuksi alueille, jotka ovat ground zero -tilanteessa, Su Mon Htay sanoo.
Ground zero (suomeksi nollapiste) tarkoittaa on pommi-iskun, luonnonkatastrofin tai muun onnettomuuden tapahtumapaikkaa tai tuhoaluetta.
Pääsy tuhoalueille vaikeaa
Su Mon Htayn mukaan suurin haaste avustustyön järjestämiselle ovat maanjäristyksen infrastruktuurille aiheuttamat vauriot.
– Maan infrastruktuuri on kärsinyt valtavaa vahinkoa. Siltoja ja teitä on poikki, viestintäinfrastruktuurit ja sähköverkot ovat vaurioituneet, hän luettelee.
Avustustyöntekijöiden pääsy tuhoalueelle onkin tällä hetkellä haastavaa.
– Tiet ovat halkeilleet, joten käytämme eri reittejä (kuin tavallisesti) päästäksemme alueille.
Tuhoalueilla viestintäyhteydet toimivat heikosti.
– Meillä on vaikeuksia tiedonkulun ja viestinnän kanssa, koska puhelinlinjat ja internetyhteydet ovat poikki, Su Mon Htay sanoo.
Haasteena korkeat lämpötilat
Lisähaasteita avustustyölle asettaa polttava kuumuus.
– Täällä on kesä, joten on todella kuuma. Teiden varsilla asuvat ihmiset eivät pääse suojaan auringolta tai kuumuudelta. Heitä uhkaa myös nestehukka, Su Mon Htay sanoo.
Sääpalveluyritys Forecan mukaan Mandalayssä on tällä hetkellä noin 40 astetta lämmintä.
Korkeat lämpötilat vaikeuttavat puhtaan veden saamista sekä hygieniasta huolehtimista.
– Olemme erityisen huolissamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevista väestöryhmistä, kuten lapsista tai raskaana olevista naisista.
Entä miten poliittinen tilanne vaikuttaa avun toimittamiseen? Myanmaria hallitsee sotilasjuntta, joka kaappasi vallan vuonna 2021.
Su Mon Htay ei vastaa kysymykseen suoraan.
– Hallitus on jo julistanut hätätilan, ja he hakevat jo kansainvälistä apua. Teemme parhaillaan työtä ja koordinoimme ja kommunikoimme kaikkien sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla, hän toteaa.
"Toipuminen ei ole pikajuoksu"
Plan International on toiminut Myanmarissa vuodesta 2008. Tuolloin maahan iski sykloni Nargis, jonka seurauksena kuoli noin 140 000 ihmistä.
Viime syksynä Myanmaria koettelivat Yagi-taifuuni ja sen aiheuttamat tulvat.
Su Mon Htayn mukaan tämänkertaisen järistyksen aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Tuho on poikkeuksellisen laajaa ja vaikutukset väestöön mittavat.
Viime kerran Myanmaria ravisteli näin voimakas maanjäristys noin 80 vuotta sitten, Su Mon Htay painottaa. Perjantaisen järistyksen voimakkuus oli 7,7.
– Kukaan täällä ei ole nähnyt tällaista tuhoa aikaisemmin.
Edessä on pitkä jälleenrakennus.
– Toipuminen ei ole pikajuoksu. Tarvitsemme kipeästi taloudellista tukea ja lahjoituksia, jotta voimme saada yhteyden perheisiin ja toimittaa heille elintärkeää apua, Su Mon Htay painottaa.