Kaikesta ajan virran kohinasta kannattaa erottaa, mikä on muuttuvaa ja mikä pysyvää. Se helpottaa elämää. Jos pysyviä asioita alkaa altistaa muutokselle, huonosti käy.
Pysyvää on, että ihminen tarvitsee ravintoa, lepoa, suojaa ja sosiaalisia verkostoja. Toinen äärilaita on museoituminen. Museossa mihinkään ei saa koskea ja kaikki asiat on pysäytetty johonkin aikakauteen. Siinä on ja pysyy. Ja maailma ympärillä menee ohi.
Eri asioiden muutosnopeus on kovin erilainen. Teknologia on yksi vahva muutosvoima, ja silloin tällöin esiintyy jopa teknologiahurmosta.
Kun jokin keksintö on tehty ja laitetaan lasivitriiniin ihailtavaksi, ei se silti huomenna ole vallannut kaikkia markkinoita. Kun joku lukija tänään ostaa auton Tervajoelta, joku sillä ajaa vielä 2030-luvullakin. Hyvä niin, kestävää kannattaa ostaa. Teknologiaa on vaikea ennustaa kovin pitkälle. Monet asiantuntijat nostavat kätensä pystyyn jo vuoden 2020 jälkeistä teknologiaa arvioidessaan.
Asenteet muuttuvat hitaasti, olemassa olevat toimintatavat ja apuvälineet pysyvät pitkään. Tiet ja radat on tehty vuosikymmenten käyttöä varten, eikä niitä nyt ihan uuteen älykuosiin heti pystytä laittamaan. Edes nykyisen ylläpitoon ei tahdo olla varaa. Jokin asia taas etenee kulovalkean tavoin, kuten aikanaan matkapuhelimet. Silloinkaan ei heti kohta korvattu kaikkea vanhaa. Vähitellen kiinteät puhelinliittymät vähenivät, ja joillakin on niitä vieläkin.
Teknologian ohella toimintaympäristöön vaikuttavat monet muutkin asiat. Politiikka EU:ssa, valtiolla ja kunnissa sekä talous ovat voimia, joiden vaikutukset koetaan syrjäisimmässäkin savupirtissä. Ympäristö on suuri mahti. Kuin viimeisenä varoituksena Salomonin saarilla viisi pientä saarta on nyt peittynyt meren alle. Sosiaaliset suhteet Turun satamassa olivat aikanaan Mauno Koiviston väitöskirjan aihe. Tärkeä teema edelleen ja muuallakin kuin Turun satamassa.
Millaisia ihmisiä Suomessa ja Pohjanmaalla sitten on parinkymmenen vuoden päästä? Mitä me tiedämme heidän kulutustottumuksistaan, jotka nyt potkivat kapaloissa ja ovat tuolloin lähdössä opiskelemaan? Vai onko silloin mitään kirjoituksia ja onko opiskelu muuttunut aivan muuksi kuin nyt?
Suuret ikäluokat ovat määrittäneet kulutuksen päälinjoja Suomessa, koska heitä on ollut paljon. Puhe diginatiiveista on asiantuntijoiden mukaan turhaa. On nuoria, jotka osaavat uusimpien vempainten käytön ja niitä, jotka eivät juuri osaa. Paljonko tänne on muuttanut ihmisiä muualta, on sekin oleellinen kysymys ja taatusti muuttuvien asioiden puolella.
Tulevaisuus on sekoitus muuttuvaa ja pysyvää. Jotkut asiat muuttuvat nopeasti, toiset paljon hitaammin. Toivottavasti on myös sellaista, joka ei muutu mihinkään ajan virrassa.
Kuten pohjalaisisäntä sanoi Amerikasta palaavalle pojalleen: ”Pääasia, notta oot säilyttäny rehellisyytes.” Tuokin piirre kun on viime aikoina ollut vähän muuttuvaa sorttia. Pitäisiköhän tässä muuttuvien ja pysyvien asioiden sekoituksessa ottaa vaan rauhallisesti tilanne haltuun ja viedä itseään ja siinä samalla maailmaa vähän parempaan suuntaan? Muutokset ovat kuin meri, johon voi hukkua. Mutta merellä voi myös opetella purjehtimaan. Ja jotta ei mene ajelehtimiseksi, suunta täytyy purjehtijalla olla selvillä etukäteen.
JORMA MÄNTYNEN