Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) painottaa, että Suomessa on syytä seurata herkeämättä, millaisia siirtoja Ruotsi on tekemässä suhteissaan Yhdysvaltoihin ja puolustusliitto Natoon.
– Ruotsissa yleinen mielipide on liikkunut selvästi Naton suuntaan viime vuosina. Kehitystä on syytä seurata tarkasti Suomessa. Ruotsin ja Suomen kahdenväliseltä puolustusyhteistyöltä putoaa pohja pois, jos Ruotsi hakee Naton jäseneksi, Niinistö arvioi Kotkassa, jossa perussuomalaiset pitää eduskuntaryhmänsä kesäkokouksen.
Ruotsin sosialidemokraattinen puolustusministeri Peter Hultqvist julkaisi juuri päivälehti Dagens Nyheterissä kirjoituksen, jossa hän kertoi Ruotsin syventävän yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa.
Hultqvist arvioi, että Yhdysvalloilla on keskeinen asema läntisen Euroopan maiden turvallisuuden takaamisessa.
– Näemme nyt Venäjän lisäävän sotilaallista toimintaansa lähialueilla, Hultqvist perusteli näkemyksiään.
Kirjoituksessaan Hultqvist kertoi Ruotsin valinneen yhteistyölinjan suhteessaan Natoon. Sosialidemokraattien johtama vähemmistöhallitus ei toistaiseksi ole asettunut kannattamaan maansa Nato-jäsenyyttä.
– Ruotsi haluaa tällä [Yhdysvallat-yhteistyöllä] lähettää jotain viestiä. Merkille pantavaa on, että kylmän sodan aikana tästä ei olisi tarvinnut viestiä lähettää, vaan asia olisi ollut niin sanotusti yleisesti tiedossa. Nyt on ollut ehkä tarve alleviivata yhteistyötä, jota Ruotsi tekee Yhdysvaltojen kanssa, Niinistö tulkitsee Hultqvistin viestiä Lännen Medialle.
Kylmän sodan maailmassa Yhdysvallat todennäköisesti suojeli Ruotsia
Historiantutkijat pitävät todennäköisenä, että Yhdysvallat antoi kylmän sodan alkuvaiheessa Ruotsille turvatakuut, jotka eivät kriisitilanteessa olisi ylettyneet kattamaan Suomea.
Onko mahdollista, että Yhdysvallat on antanut Ruotsille jälleen epäsuorat turvatakuut?
– Sitä en osaa sanoa, mutta epäilen.
Niinistö huomauttaa myös, että Ruotsi hankkii Yhdysvalloista osia ja tekniikkaa Jas Gripen -hävittäjäänsä, jonka ostamista Suomikin harkitsee.
Hultqvistin USA-viesti ei ole suinkaan ainoa Ruotsista Suomeen kiirivä sanoma. Maanantaina Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf kertoi Svenska Dagbladetissa, Ruotsin toisessa suuressa päivälehdessä, että centerpartietin hallitus kannattaa Ruotsin liittymistä Natoon.
Merkittävää Ruotsin keskustan linjauksessa on se, että puolueen johdon mielestä Ruotsin pitää hakea Naton jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa.
– Ilman muuta Suomessa seurataan Ruotsin ratkaisuja ja liikehdintää tässä suhteessa hyvinkin tarkasti, koska turvallisuuspoliittinen ympäristö on meille samanlainen. Totta kai me molemmat katsomme suuntaan ja toiseen toistemme ratkaisuja.
– Suomi tekee ratkaisunsa itsenäisesti ja Ruotsin ratkaisusta riippumatta, mutta Suomen kannalta meidän on oleellista ymmärtää, että jos Ruotsissa tapahtuu ratkaiseva liike siihen suuntaan, että maa päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, se tietenkin vaikuttaa Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksiin, Niinistö arvioi centerpartietin uutta Nato-linjausta.
"Suomihan on tällä hetkellä jo yksin"
Syventämiseltä putoaisi puolustusministerin mielestä yhdessä humauksessa pohja pois.
– Syventäminen olisi käytännössä mahdottomuus. Silloin Ruotsin puolustusratkaisu olisi Nato.
Jäisikö Suomi silloin yksin?
– Suomihan on tällä hetkellä jo yksin.
Ruotsin suuntautuminen Natoon asettaisi Suomen ulkopoliittisen linjan valtavan paineen alaiseksi, koska Pohjolassa ei enää olisi toista sotilasliittoon kuulumatonta maata.
Onko mahdollista, että elämme nyt hyvin suuren turvallisuuspoliittisen muutoksen hetkeä, joka pakottaa Suomen poliittisen johdon käymään maamme turvallisuusratkaisun läpi pohjamutia myöten?
– Tämä on kysymys, joka vaatisi tulevaisuuden ennustajan lahjoja. Voi olla, että kun katsotaan parinkymmenen vuoden päästä tähän päivään, nähdään ehkä suuri kehityslinja. Tässä päivässä sitä on vaikeaa vielä nähdä, kun Ruotsissakin enemmistö vielä vastustaa Nato-jäsenyyttä.
– Mielestäni ratkaisevaa käännettä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut. Eräät pienemmät puolueet ovat Ruotsissa moderaattien ohella selkeästi liputtaneet Nato-jäsenyyden puolesta, mutta se ei vielä enemmistöä tee, Niinistö viittaa centerpartietiin ja folkpartietiin.
Ruotsidemokraatit saattaa nousta vaa’ankielipuolueeksi Ruotsin Nato-ratkaisussa
Käytännössä Ruotsin Nato-jäsenhakemus alkaa vaikuttaa mahdolliselta – ellei jopa todennäköiseltä – jos porvariallianssi nousee jonain päivänä valtaan. Myöskään pääministeripuolue sosialidemokraatit ei ole ehdottomasti sulkenut pois Nato-jäsenyyttä.
Ovatko ruotsidemokraatit nousemassa vaa’ankielipuolueen asemaan Ruotsin Nato-ratkaisussa?
– Ruotsidemokraattien kannatus kasvaa, mutta Nato-kysymyksessä heillä on erilaisia mielipiteitä. Käsitykseni on, että enemmistö heistä kannattaa Suomen tyyppistä puolustusratkaisua: yleistä asevelvollisuutta ja aluepuolustusjärjestelmää sekä sotilaallista liittoutumattomuutta. Jos ruotsidemokraattien kannat muuttuvat, he voivat hyvinkin olla vaa’ankielipuolue, Suomen puolustusministeri arvioi.
Niinistö korostaa, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä ei kannata heittää Nato-pesuveden mukana pois tässä vaiheessa.
– Suomessa ja Ruotsissa on valtiojohdon tasolla määrätietoinen tarve edetä yhteistyön syventämisessä. Konkreettisia askeleita on tarkoitus ottaa, ja nyt on diskuteeraukset diskuteerattu ja on tarkoitus saada enemmän aikaan. Syksyn aikana on julkistamme esimerkkejä. Kaiken aikaa on silti syytä muistaa, että vielä on kyse rauhan ajan puolustusyhteistyöstä, ei sodan ajan. Puolustusliittovaiheessa emme ole, Niinistö toteaa.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA