Mitä tulee mieleen sanoista "Köyliönjärven jää"? Talonpoika Lalli, piispa Henrik ja surmakirves. Köyliössä Lalli elää paikkojen nimissä. Henrikiä on keskiajalta asti muistettu pyhiinvaellusreitillä, joka johtaa surmapaikalta Nousiaisiin.
Lallista ja Henrikistä on yhtä monta tulkintaa kuin tulkitsijaakin. Näissä maisemissa Suomen kirjoitettu historia sai kuitenkin alkunsa. Eteläsatakuntalaisten peltoaukeiden välissä siintää Köyliönjärvi.
Jos kuvittelee järveen jääpeitteen, voi nähdä silmissään yhden Suomen historian kuuluisimmista murhista.
Perimätiedon mukaan talonpoika Lalli surmasi Uppsalan piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä 1100-luvulla. Yhden tulkinnan mukaan Lalli hurjistui, sillä piispa oli hakenut talosta ruokaa ja lähtenyt maksamatta.
Köyliönjärvi on kymmenen kilometriä pitkä ja nykyään varsin rehevöitynyt. Vaikka maisemat ovat muuttuneet vuosituhannen aikana, surmatyö elää edelleen alueen nähtävyyksissä.
Perimätiedon mukaan surma tapahtui lähellä Kirkkokaria, joka on Köyliönjärven pieni saari. Kirkkokarilla sijaitsi keskiajalla Köyliön ensimmäinen kirkko.
Täällä voi seurailla pyhiinvaellusreittiä, joka kulkee Turun tuomiokirkolta Nousiaisten kirkon kautta Köyliön Kirkkokarille ja sieltä edelleen Kokemäelle Pyhän Henrikin saarnahuoneelle. Alkuperäiseen keskiaikaiseen pyhiinvaellusreittiin kuului vain Pyhän Henrikin tie, eli Köyliön ja Nousiaisten välinen osuus.
Paikallisella Ristolan kyläyhdistyksellä on Lähteenkylän rannassa soutuvene, jolla kuka tahansa voi soutaa Kirkkokarille. Samassa rannassa on nykyään myös lautta, jolla pyhiinvaeltajat ja muut isot ryhmät pääsevät pikkusaarelle.
Vene ja lautta sijaitsevat piilossa päätieltä, mutta autolla pääsee parinkymmenen metrin päähän rannasta. Kirkkokari näyttää kesäaikaan vihreältä tupsulta, joka kohoaa järvestä.
Katoliset järjestävät pyhiinvaelluksen joka vuosi kesäkuun 18. päivää lähimpänä olevana sunnuntaina, ja joka kolmas vuosi pyhiinvaellus on kaikkien kirkkokuntien yhteinen.
Köyliöläinen Mirja Reunanen kuuluu Ala-Satakunnan oppaisiin, ja hän on ollut vuosia mukana seuraamassa pyhiinvaeltajien kulkua Kirkkokarille.
Reunasesta on hämmästyttävää, miten kaukaa osa pyhiinvaeltajista tulee. Heitä saapuu Keski- ja Etelä-Eurooppaa myöten.
– Heille eksoottista on paitsi pyhiinvaelluksen pohjoinen sijainti, myös keskikesän valoisa yö.
Pyhiinvaeltajan ei tietenkään tarvitse olla katolinen tai edes uskonnollinen. Lounaissuomalaisia maisemia voi ihailla myös kuntoilumielessä. Nuorille on esimerkiksi järjestetty Tour de Henrik -nimisiä polkupyöräpyhiinvaelluksia.
Köyliöläiset ovat nimenneet Lallin mukaan kaikkea koulusta pesäpallojoukkueeseen ja taidegalleriaan. Lallintaloa ei kannata sekoittaa Lallin asumukseen. Lallintalo oli etenkin 1980-luvulla suosittu keikkapaikka, Lallin asumus on Köyliön pohjoisosassa sijaitseva muinaisjäännös paikalla, jossa Lallin kerrotaan perimätiedon mukaan asuneen.
Köyliössä ansioituneita kyläläisiä jopa nimitetään Lalliksi ja Kertuksi. Kerttu oli Lallin vaimon nimi.
Reunasen mukaan paikkojen nimeäminen Lallin mukaan on ymmärrettävää.
– Lalli on varmasti historian tunnetuin köyliöläinen. Täkäläiselle Lalli merkitsee paikallista henkilöä, mutta piispa Henrik tuli tänne Ruotsista.
Piispa Henrikinkään ei tarvinnut jäädä tuntemattomaksi, sillä katolinen kirkko julisti hänet myöhemmin pyhimykseksi. Surmatyöstä muistuttaa kalenterissa Henrikin nimipäivä 19. tammikuuta. Onpa pyhä Henrik myös Suomen suojeluspyhimys.
TUOVI MÄKIPERE, TEKSTI JA KUVAT
Juttu on julkaistu lehdessä 25.8.
