Kansalaisten avuntarve lisääntyy jatkuvasti. Työttömien, asunnottomien, pitkäaikaissairaiden ja muiden heikommassa asemassa olevien tärkeitä edunvalvojia ja tukipilareita ovat järjestöt.
Nyt järjestöjä kuitenkin ajetaan ahdinkoon leikkaamalla niiden STEA-avustuksia ja muita taloudellisia resursseja, mikä vaarantaa järjestöjen toiminnan. Työllistymisen ja työllistämisen mahdollisuudet vähenevät, koska järjestöille suunnattu palkkatuki on loppunut tai vaarassa loppua eri työllisyysalueiden päätöksistä johtuen.
Soste ry:n Järjestöbarometrin 2024 mukaan järjestöjen tuen tarve kasvaa, mutta resurssit kutistuvat. Samaan aikaan sosiaalietuuksien leikkaukset ja elinkustannusten nousu heikentävät ihmisten toimeentuloa. Hyvinvointialueiden heikko taloustilanne heijastuu kasaantuvina palvelujen saannin haasteina. Yhtälö on huolestuttava.
Kansalaisjärjestötoiminta kannattelee yhteiskuntaa. Jos kansalaisyhteiskunnan toiminta ajetaan alas, seuraukset ovat katastrofaaliset. Vapaaehtoisten auttamat ja tukemat ihmiset jäisivät vaille tukea, kriisikeskus, rikosuhripäivystys sekä ensi- ja turvakoti laittaisivat lapun luukulle. Kunnat ja hyvinvointialueet menettäisivät järjestöjen myötä tärkeän yhteistyökumppanin, alueen työ- ja päivätoiminta supistuisi, monenlainen kerhotoiminta lakkaisi ja samoin kuntalaisille suunnatut erilaiset harrastus-, liikunta- ja kulttuuriaktiviteetit.
Järjestöt ovat keskeisessä roolissa kriiseihin varautumisessa. Ne yhdistävät paikallisyhteisöt, vapaaehtoiset ja asiantuntijat tehokkaaksi viranomaisia tukevaksi auttamisverkostoksi. Järjestöt tarjoavat nopeaa apua maalla, merellä ja ilmassa sekä koulutusta ja resursseja auttamiseen.
Ilman järjestöjen auttamisvalmiutta ei olisi vapaaehtoisia etsijöitä esimerkiksi muistisairaan eksyttyä metsään tai ensihuollon vapaaehtoisia auttamassa tulipalossa kotinsa menettäneitä.
Nyt on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa järjestöjen merkitys yhtenä yhteiskunnallisena tukipilarina ja tukea järjestöjä tärkeässä työssään. Järjestöjen toiminta täytyy turvata pitkäjänteisesti ja riittävin resurssein.
Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä, joista Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan Pohjanmaalla on lähes 4 000, samoin Etelä-Pohjanmaalla. Soste ry:n mukaan Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimii puoli miljoonaa (500 000) vapaaehtoista. Palkattua henkilöstöä järjestöissä on noin 50 000.
Valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on yli 200. Näillä yhdistyksillä on yhteensä noin 6 500 paikallisesti tai alueellisesti toimivaa jäsenyhdistystä ja noin 200 piiriyhdistystä.
Näiden lisäksi valtakunnallisilla järjestöillä voi olla paikallista rekisteröitymätöntä toimintaa, esimerkiksi erilaisten kerhojen, osastojen ja toimintaryhmien toteuttamana.
Tuula Jäntti
toiminnanjohtaja
Pohjanmaan Yhdistykset ry, Pohjanmaa
Miisa Lamminen
toiminnanjohtaja
Yhteisöjen Yhdistys ry, Etelä-Pohjanmaa
Maarit Rintamäki
toimialapäällikkö
SPR-Kirppis, Vaasa