Mum­mo­rik­sat tuovat ikä­ih­mi­sil­le iloa ja eloa

Paula Kullas työskentelee toimintaterapeuttina Vaasan kaupungin kotihoidossa, jonne hän teki myös opinnäytetyönsä. Kuva: Raija Koivisto
Paula Kullas työskentelee toimintaterapeuttina Vaasan kaupungin kotihoidossa, jonne hän teki myös opinnäytetyönsä. Kuva: Raija Koivisto

VIIKON VIERAS: Vaasan kaupungin kotihoidon fysio- ja toimintaterapeutit saivat toukokuussa Pyöräliitolta pariksi viikoksi lainaan sohvapyörän.

Toimintaterapeutti Paula Kullas koordinoi sohvapyöräajelut ja kyyditti myös itse kotihoidon asiakkaita sähköavusteisella mummoriksalla.

– Koulutin Vaasan pyöräyhdistys VeloVan vapaaehtoisia pyöräluotseja, jotka vievät ikäihmisiä pyöräretkille. Pyysin kotihoidon esimieheltä luvan käyttää sitä työssämme ja ajeluttaa asiakkaitamme, Kullas kertoo.

Kaikki osapuolet olivat innoissaan, ja pyöräily ilahdutti niin kyyditettäviä kuin kyyditsijöitäkin. Vaasassa kuusitoista vuotta asunut Kullas sai pyöräretkillä katsauksen Vaasan historiaan.

– Osalla asiakkaista oli valmiina mieluisa toivereitti. Pyöräilimme myös hautausmaalla tai merenrannassa. Moni asiakas on asunut Vaasassa jo vuosikymmeniä, joten pyöräilyn lomassa sain kuulla mielenkiintoisia tarinoita kaupungista, hän toteaa.

Oulusta kotoisin oleva Kullas on peruskoulutukseltaan lähihoitaja. Hän on aina miettinyt, miten voisi parantaa ihmisten elämää ja elinympäristöä.

– Muistan erään ohjaajistani sanoneen, että meidän terveiden tehtävänä on huolehtia siitä, että niilläkin, joiden toimintakyky on alentunut, on hyvät edellytykset elämään. Siitä minulle kasvoi ajatus, että seuraava ammattini voisi olla toimintaterapeutti.

Kullas valmistui toimintaterapeutiksi vuoden 2001 jouluna, ja muutti lomalla Vaasaan. Hän on työskennellyt toimintaterapeuttina esimerkiksi vaikeavammaisten päivätoiminnassa ja palveluasumisessa.

– Tein töitä esimiehenä seitsemän vuotta. Tammikuussa aloitin kotihoidon toimintaterapeuttina. Nykyisessä työssäni teen asiakkaille muun muassa toimintakyvyn ja apuvälinetarpeiden kartoitusta, Kullas sanoo.

Kullas pyrkii löytämään asiakkaan kanssa yhdessä ratkaisun, jolla tämän olisi hyvä elää kotonaan. Myös hoitajille pitää löytää hyvä työympäristö.

– Työ perustuu kunkin asiakkaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen ja tarpeisiin. Tavoite on, että asiakkaat voisivat asua mahdollisimman pitkään ja turvallisesti kotonaan.

Pari vuotta sitten Kullas hakeutui opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

– En ole synnynnäinen opiskelija, vaan työ on herättänyt intoa hakea lisää tietoa. Opintojen aikana luin paljon erilaista kirjallisuutta ja tutkimustietoa. Puolentoista vuoden mittainen koulutus antoi monenlaisia työkaluja alan johtamis- ja kehittämistyöhön, Kullas kertoo.

Helsingissä suoritetut opinnot laajensivat Kullaksen sosiaali- ja terveysalan tietämystä sekä Suomen tasolla että kansainvälisesti.

Sote-uudistusta hän seuraa mielenkiinnolla.

– Minua mietityttää kuitenkin, jäävätkö heikoimmat muutoksessa jalkoihin? Kuka huolehtii siitä, että myös ne, jotka eivät pysty itse valitsemaan, saavat parhaan mahdollisen hoidon?

Kullaksen mukaan uudistuksessa tulee kuunnella asiantuntijoita ja ottaa oppia myös yli valtioiden rajojen.

– Näin samoja virheitä ei tehdä uudestaan.

Joulukuussa valmistuneen Kullaksen sydäntä lähellä ovat työn ja opiskelujen lisäksi arki- ja hyötypyöräily. Pyöräyhdistyksen aktiivi toivoo Vaasaan lisää mummoriksoja.

– Pyöräily edistää hyvinvointia monin tavoin. Monet eivät pääse ulos vaikkapa huonon fyysisen kunnon vuoksi. Mummoriksoilla ikäihmiset voivat liikkua omaa kotiporttia pidemmälle.

Liikkumisella on myös sosiaalisia vaikutuksia, kun ennen pyöräretkiä tulee seurattua tarkemmin säätiedotuksia.

– On hyvä ulkoilla ja olla kiinnostunut ympäristöstään, sillä ajatteleminen pitää muistinkin virkeänä, Kullas toteaa.

Raija Koivisto

Ilmoita asiavirheestä