Minna Julmalasta tuli isoäiti kaksi ja puoli kuukautta sitten. Hän päätti järjestää sen kunniaksi mummien varpajaiset, joissa ystävien kesken pelataan bingoa ja juodaan kahvit. Hänelle isovanhemmuus merkitsee uutta elämänvaihetta, jonka myötä esimerkiksi leikkipuistojen sijainnit laittaa merkille aiempaa tarkemmin.
Vaasan suomalainen seurakunnan diakoni Hanna Ehrnrooth on ollut vetämässä myös seurakunnan järjestämiä lasten ja isovanhempien yhteisiä retkiä. Hänen kokemuksensa mukaan isovanhemmuus on useimmille kunnia-asia ja jälkikasvua hoidetaan mielellään. Samaan aikaan isovanhemmat viettävät vielä aktiivista omaa elämää. Kun omat lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja työura ehkä päättynyt, aikaa matkailuun ja omille harrastuksille on enemmän. Ehrnrooth pitää tärkeänä sitä, että sekä vanhemmat että isovanhemmat huomioivat toistensa tarpeet ja tuovat omansa selkeästi esille.
– Toisille ongelma voi puolestaan olla se, että lapsenlapsia ei näe tarpeeksi usein, hän sanoo.
Minna Julmala sanoo itse jo valmistautuneensa siihen, että omista menoista voi välillä luopua, jos lapsenlapsi tarvitsee hoitoapua.
Lue lisää päivän lehdestä.
MIRKA MUILU