Hallitus päätti huhtikuun alussa osana yrittäjyyspakettia käynnistää kokeilun innovaatio- ja palveluseteleistä. Innovaatio- ja palveluseteleillä mikro- ja pk-yritykset voivat hankkia omiin tarpeisiinsa parasta mahdollista ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea.
Setelin avulla yrityksiä kannustetaan myös yhteistyöprojekteihin korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Setelin arvoksi on suunniteltu 5000 euroa, ja tällä summalla yritys voi ostaa tarvitsemaansa asiantuntijapalvelua. Vastaavista seteleistä on hyviä kokemuksia eri puolilta Eurooppaa.
Vaikka kokeilusta ei ole vielä tarkempaa tietoa, olemme Etelä-Pohjanmaalla keskeisten elinkeinotoimijoiden ja ammattikorkeakoulun sekä yliopistokeskuksen kanssa todenneet, että haluamme ilmoittautua kokeiluun heti ensimmäisten joukossa. Siltä varalta, että tämä kolumni ei riitä ilmoittautumiseen, olemme suunnitelleet kertovamme aikeistamme ministeri Olli Rehnille kesäkuussa Seinäjoella.
Miksi Etelä-Pohjanmaan täytyy ehdottomasti olla pilottikokeilussa mukana? Ensinnäkin suurin osa yrityskannastamme on mikroyrityksiä eli alle 10 työntekijää työllistäviä. Meillä on tuhansia kohderyhmään kuuluvia yrityksiä. Toiseksi maakuntamme pienet yritykset käyttävät keskimäärin erittäin vähän erilaisia asiantuntijapalveluja.
Meillä on paljon otollista maaperää innovaatiosetelin käytölle sellaisissa yrityksissä, jotka eivät tilitoimistoja lukuun ottamatta ole aiemmin tehneet yhteistyötä yksityisten asiantuntijapalveluyritysten tai korkeakoulujen kanssa. Kolmanneksi meillä on muutaman vuoden takaa alustavia kokemuksia ja oppia vastaavista seteleistä.
Epäselvää on vielä, kuka seteleitä voi jakaa, ketkä niitä voivat saada, mihin tarkalleen seteleitä voi käyttää, ketkä voivat tarjota palveluitaan, paljonko yritysten omarahoitus seteleistä on jne. Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt toteuttaa kokeilun Tekesin varoista 2-3 M€ panoksella alkuvaiheessa.
Mikäli pääsemme innovaatiosetelikokeiluun mukaan, haluamme myös onnistua siinä. Tällöin meidän täytyy onnistua kahdessa isossa asiassa: kysynnässä ja tarjonnassa. Jotta alueemme mikroyritykset tulisivat laajasti tietoiseksi seteleistä ja niiden mahdollisuuksista ja myös kiinnostuisivat niistä, täytyy seteleiden ”myynti” jalkauttaa mahdollisimman lähelle yrityksiä ja yrittäjiä ympäri maakuntaa. Tällöin yrittäjien lähiluukun palvelijat ovat avainasemassa eli kuntien elinkeinoasiamiehet, maakuntakorkeakoulun asiamiehet jne.
Tarjonta täytyy myös olla kunnossa. Tämä haastaa yksityiset toimijat ja ammattikorkeakoulun sekä yliopistokeskuksen tuotteistamaan innovaatioseteleihin sopivat palvelut houkutteleviksi.
Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta tarvetta voisi olla ainakin digitalisaation kehittämiseen, asiantuntijaryhmän kokoamiseen yrittäjän tueksi, strategiaprosessin vetämiseen ja tulevaisuuskuvan hahmottamiseen sekä erilaisille selvityksille esim. asiakkaisiin liittyen. Yrittäjien ja palvelun tarjoajien on aika alkaa valmistautua pilottiin.
Elina Varamäki
Kirjoittaja toimii vararehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.