Mielenkiinnolla luin (I-P 31.5.2023) Seinäjoen kulttuuriväen näkemyksestä liittyen Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta ry:n muistomerkkihankkeesta Kalevan navetan pihapiirissä.
On tärkeää, jotta Puolustusvoimain varikko saa ansaitsemansa huomionosoituksen. Puolustusvoimain Lippujuhlan päivänä 4.6. nähdään, miltä muistomerkki näyttää.
Mielestäni on hyvä, kun Puolustusvoimien ja Seinäjoen sotahistoriaa tuodaan esille. Tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella toimi vapaussodan päämaja noin seitsemän viikon ajan ylipäällikkö, kenraali Gustaf Mannerheimin johdolla. Seinäjoki oli tuolloin kokonainen varuskunta.
Seinäjoen päämajassa oli mm. Mannerheimin ystävä, luutnantti Axel Gallen-Kallela, joka suunnitteli Suomen laillisen hallituksen joukoille eli itsenäisen Suomen uudelle armeijalle kunniamerkit. Muun muassa Päämajaristi ja Vapaudenristit ovat Gallen-Kallelan suunnittelemia. Tämäkin on kulttuuria ja taidetta.
Ylistaron vanhalla säästöpankilla taas on Suomen laillisen hallituksen joukkojen ensimmäisen voitonparaatin muistolaatta. Tammisunnuntaina 1918 riisuttiin venäläiset varuskunnat aseista Seinäjoen seudulla.
Mitä tulee itse Kalevan navettaan, sen taustalla on ollut mm. verkatehtailija Hugo Waldemar Grönlund, jonka miellän myös Vaasan kutomoon. Vaasan kutomo mm. valmisti englantilaisen Cooperin suunnittelemia kuvakudoksia kenraali Gustaf Mannerheimistä.
Alvar Aalto taas suunnitteli 1920-luvulla Seinäjoen Suojeluskuntapiirin talon, joka toimii museona. Tarinan mukaan talon hirret olisi tuotu Ähtärin Tuomarniemeltä.
Jääkärikapteeni ja professori Lauri Leppänen veisti Seinäjoen Mannerheim-patsaan. Jääkärieversti Matti Laurila oli 4.6.1955 paljastetun patsaan keskeinen taustavaikuttaja. Kyseessä on maailman ensimmäinen Mannerheimin näköispatsas. Hieman aiemmin, 1955 Sveitsissä Montreux-nimisessä paikassa paljastettiin maailman ensimmäinen Mannerheim-muistomerkki ei-näköispatsaana.
Neuvostoliiton aikakaudella 1980-luvun lopulla pystytettiin suojeluskuntalaista kuvaava patsas Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -musoen takapihalle, mikä herätti paheksuntaa sen ajan Suomen ns. vasemmistopiireissä.
Elokuun 2018 alussa hotelli-ravintola Almassa paljastettiin Seinäjoen Päämajan ja Mannerheimin muistolaatta. Ruokailihan Mannerheim esikuntineen tuossa rakennuksessa 1918. Avustin eversti evp Jorma Jokisaloa hankkeen viestinnässä. Tässä ei voi kaikkia yksityiskohtia kirjoittaa.
Mutta yhteenvetona on tärkeää vaalia 1918–45 sotiemme veteraanien, invalidien, sankarivainajien, jääkäreiden, Lotta Svärdin, Kaatuneiden omaisten työn, Puolustusvoimien sekä kotirintaman arvokasta työtä itsenäisen Suomen hyväksi.
On hienoa, kun Seinäjoella on eri taiteilijoiden suunnittelemia erilaisia sotahistorian muistomerkkejä.
Risto Lauhanen
res. kapt., yksityishenkilö
Ylistaro