Viime viikkoina ja kuukausina on käynyt selväksi, että vaasalaiset rakastavat historiaa, muistoja ja nostalgiaa.
Vaasa-lehdessä olemme kirjoittaneet hiljattain muun muassa Paperisillasta, jota lähes kaikki kutsuvat Putusillaksi, Vaasan kauppahallista ja Ristinummen ostoskeskuksen purkamisesta.
Kaikki nämä aiheet ovat kirvoittaneet kymmeniä mukavia ja lystikkäitä kommentteja sekä sähköpostilla meille toimitukseen että Vaasa-lehden Facebook-sivulle. Kiitos niistä!
Ristinummen ostaria koskevista lukijoiden muistoista voit lukea tästä lehdestä sivulta 8 ja laajemmin verkkosivultamme.
Tässä lehdessä on myös uusin osa suosittuun Talot kertovat -juttusarjaamme (sivulla 18). Juttusarjassa käydään läpi Vaasassa sijaitsevien, vanhojen talojen historiaa monipuolisesti.
Sarjan jutut ovat vieneet monet lukijat muistojen kujille muun muassa Keltsuun ja KY-klubille. Muisteloita voit lukea Facebook-sivultamme. Olemme muuten avanneet Vaasa-lehden verkkosivulle oman alasivuston Talot kertovat -sarjalle. Sieltä voi lukea juttusarjan aiemmat osat.
Jos et ole vielä Vaasa-lehden seuraaja Facebookissa, kannattaa klikata lehtemme seurantaan. Parhaimmillaan lukijoiden kommentit ovat yhtä kiinnostavia kuin itse jutut!
Monet ihmiset muistelevat mielellään nuoruuttaan, olipa se 1960-, 70-, 80- tai 90-lukua tahi 2000-luvun alkua.
Silloin moni asia tuntui olevan paremmin kuin nykyään. Ainakin musiikki ja tv-sarjat.
Oma nuoruuteni vuosikymmen oli 1980-luku. Vaikka siitä on jo noin 40 vuotta, kun sain ajokortin ja pääsin laillisesti kapakkaan, muistan yhä monia tapahtumia kirkkaasti. Kuin ne olisivat tapahtuneet viime vuonna.
Vuoden vanhoja tapahtumia en niin kirkkaasti aina muistakaan.
Muistini kummallisuutta miettiessäni tulin huomanneeksi, että 40 vuotta sitten, silloin kun meikkasin ja kiharsin hiuksiani discoon, isäni nuoruudesta oli kulunut 40 vuotta. Hän oli nuorukainen jatkosodan aikaan.
Muistiko sotaveteraani silloin 1980-luvun alussa yhtä selvästi 40 vuotta vanhoja tapahtumia kuin minä muistan nyt?
Taisipa muistaa. Mutta niistä ei puhuttu, silloin.
Sotaveteraanien arvostus nousi ja he alkoivat avautua kokemuksistaan vasta vähän myöhemmin.
Menneitä sukupolvia voimme muistella ja kunnioittaa tulevana viikonloppuna, kun Puolustusvoimat järjestää komean jääkäreiden kotiinpaluun 105-vuotisjuhlan Vaasassa.
Viisi vuotta sitten olin työvuorossa toimittajana raportoimassa maakuntalehteen, kun tuhannet ihmiset seurasivat paraatikatselmusta Vaasan torilla ja joukko-osastojen ohimarssia Vaasanpuistikolla.
Tunnelma oli silloin kunnioittava, liikuttunut, uteliaskin. Haastatteluissa katsojat pitivät tärkeänä sitä, että jälkipolville välittyi historiatietoa ja ymmärrystä perinteistä.
Tuona vuonna, 2018, karttuivatkin varmasti monen vaasalaisen tiedot siitä, keitä jääkärit oikein olivat ja miksi Vaasa on niin merkittävä kaupunki jääkärien ja sisällissodan historiassa.
Tärkeä rooli jääkärien paluun 100-vuotisjuhlassa oli reserviläisillä. Suomalaisia ja saksalaisia reserviläisiä on mukana nytkin.
Jääkärien paluun juhlaviikonlopustakin voit lukea lisää tästä lehdestä sivulta 7.