Ennen kuin kuluttaja ampuu ilotulitteen uudenvuoden yönä taivaalle Suomessa, raketti on kulkenut pitkän matkan. Käytännössä kaikki Suomessa käytettävät kuluttajatuotteet valmistetaan Kiinassa, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Mikko Ojala.
Ilotulitetuotteet ovat CE-hyväksyttyjä, ja tuotteen laatua valvotaan jo lähtömaassa. Valmistusmaassa ilotulite kuljetetaan satamaan, josta se lähtee pitkälle matkalle usein meriteitä. Suomessa ilotulite siirretään maahantuojan varastoon, josta se etenee kaupan kontteihin ja lopulta myyjän hyllylle.
Tuotteen kuluttajaturvallisuus on uhattuna vielä merimatkan aikana. Se voi saada vettä päällensä merestä, tai perillä Suomessa loskasää voi kastaa kontin.
– Suomalaisen maahantuojan pitää varmistaa, että tuotteet ovat kuljetuksen jälkeen hyvät ja kunnossa, sanoo Ojala.
Silti kuluttajat saavat vuosittain uudenvuoden raketeista esimerkiksi silmävammoja. Keräsimme menneiden vuosien katastrofeja.
1. Vuodentakainen Jumbo-raketti irrotti sormia Vuodenvaihteessa 2015–2016 Jumbo-ilotulitteet aiheuttivat viidelle ihmiselle vakavia käsivammoja. Raketti irrotti osalta jopa sormia.
Ilotulitteen efektiosan liimaussauma oli heikko. Osa kuluttajista sytytti ilotulitteesta irrallaan olleen osan, joka aiheutti käsivammoja.
2. Komet Bomb lienee vakavin yksittäinen ilotulitekatastrofi Vuosien 1996–1997 vaihteessa Komet Bomb -ilotulitteet aiheuttivat uudenvuoden yönä vammoja noin 260 henkilölle. Yksi henkilö sai ilotulitteesta pysyvän aivovamman. Muiden loukkaantuneiden vammat olivat eriasteisia: silmävammoja, pysyviä näönmenetyksiä sekä esimerkiksi kasvoluiden murtumia ja ruutikaasun polttamia.
Ojalan tietojen mukaan tapaus on vakavin yksittäisen ilotulitteen aiheuttama katastrofi Suomessa. Erityisen tuhosta teki sen laajuus. Komet Bomb oli 75 millimetrin tähtipommi.
– Siinä on suuri liike-energia. Jos sen eteen jää, seuraukset ovat hyvin vakavia, Ojala sanoo.
Komet Bombin tekemän tuhon jälkeen tähtipommien sallittua kokoa pienennettiin Suomessa 75 millimetristä 50 millimetriin kaliiberin osalta. Myös sallitun pyromassan määrää ilotulitetuotteessa pienennettiin.
– Se oli perusteltu toimenpide, Ojala sanoo.
Hän katsoo, että Komet Bombin kaltaiset ilotulitteet kuuluvat tänä päivänä vain ammattilaiskäyttöön.
3. Lähes 50 silmävammaa Vuodenvaihteessa 2009–2010 isot yliopistosairaalat hoitivat 47 ilotulitteesta johtuvaa silmävammaa, selviää Tukesin vaurio- ja onnettomuusrekisteri Varosta.
Tilaston mukaan harva vammautuneista oli alle 18-vuotiaita. Joulukuussa voimaan oli tullut säännöksiä, joiden mukaan kaikkien ilotulitteiden myynti-, luovutus- ja käyttöikärajan tuli olla 18 vuotta.
Esimerkiksi 14-vuotias poika sai kuitenkin "ekomunakranaatista" toiseen silmään lievän ja toiseen vaikean palovamman. Pojalla ei ollut suojalaseja.
4. Palokuntanuorten leirin kurja päätös Vuonna 2010 heinäkuussa Padasjoella palokuntanuorten leirin viimeisenä iltana sattui ilotuliteonnettomuus. Päättäjäisilotulituksessa yksi pata kaatui ilotulituksen aikana. 12 raketista ainakin kolme suuntautui maanpinnan tasolla kahteen eri suuntaan.
Osa raketeista lensi yleisön joukkoon ja ainakin yksi lävisti majoitusteltan muovisen seinämän. Teltta täyttyi savusta. Teltassa olleet heräsivät ja poistuivat teltasta. Yksi raketeista sytytti myös pienen metsäpalon, joka saatiin nopeasti sammutettua.
36 ihmistä loukkaantui lievästi. Heistä yksi oli aikuinen ja muut lapsia. Loukkaantuneilla oli lähinnä korvakipuja ja lieviä iho-oireita rakettien kipinöistä. Lisäksi kahdella loukkaantuneella oli lieviä silmäoireita. Loukkaantuneet saivat välittömästi apua leirisairaalassa eikä ketään tarvinnut lähettää sairaalahoitoon. Kaikkiaan ilotulitusta oli seuraamassa noin 700 henkeä.
Laura Myllymäki / LÄNNEN MEDIA