Mediasta on saanut kuulla ja lukea, että koemme Suomessa harvinaisen lämpimiä talvia. Siitä tuli tarve kaivella vanhoja lehtiä; olisiko niillä mitään kertomista menneistä talvista. Ollaanko tosiaan ennen kokemattoman lämpöaallon äärellä?
Kansalliskirjastosta löytyy runsaasti lehtileikkeitä lämpimistä talvista. Tässä muutamia:
Perä-Pohjolainen lehti kirjoittaa Utsjoelta 2.2.1901: Joulusta saakka on ollut miltei yhtämittaista suvea…
Urheilulehti vuodelta 1.2.1904 toteaa Helsingin olevan pyöräilykaupunki, eikä talvipalttoota ole tarvittu.
1912 uutisoitiin lämpimästä Alaskasta ja Huippuvuorten kukkakedoista. Jäävirrat vetäytyivät Pohjois- ja Etelänavalla.
4.11.1913 Keski-Suomi kirjoitti helsinkiläisten tuskin muistavan lumisia Pohjolan talvia. Vasta 1915 saatiin lapsille näyttää, minkälaista lumi oikeasti on.
Sitten seurasi pitkä, lauha 1920–1930-lukujen jakso. Niistä raportoivat muun muassa Perä-Pohjola, Hämeenkyrön sanomat, Päivälehti ja Pohjolan työmies.
Ilkka kertoi kurikkalaisen M. Lohiluoman kylväneen ruista 20.1.1930. Samanlaisella asialla samaan aikaan puuhaili Kalle Leskinen Lehtimäeltä.
Perniön lehti kirjoitti, kuinka Nurmon Ylijoella Lehkojan maalla kylvettiin kolme kappaa ruista 21.1.1930. Satoa tuli tynnöri ja kolme kappaa, eli lehden mielestä erinomaisen hyvin. Leikkuu tapahtui viikon tavanomaista myöhemmin. Sanomalehti Suomenmaa raportoi asiasta myös.
Vaasa-lehti kertoi vimpeliläisten J.E. Santalan ja E. Ilomäen kylväneen ruista samoin tammikuun 21. päivänä sulaan maahan. Satoa pursusi kymmenkertaisesti kylvömäärään verrattuna.
Suomen Kuvalehti pohdiskeli 17.3.1934, kuinka Suomi vähitellen olisi muuttumassa entistä lämpimämmäksi maaksi. Juttua elävöitettiin kuvalla tammikuisesta kahvihetkestä nurmikolla istuskellen.
Yleisesti lehdistö vaikutti tyytyväiseltä lämpimiin talviin. Ilkka raportoi 27.2.1915 Svante Arrheniuksen (ensimmäinen kasvihuoneapostoli, nobelisti) ehdottaneen, että hiilidioksidia tulisi lisätä ilmakehään. Näin saataisiin kivat ja lämpimät kelit aikaiseksi. Kasvillisuus äityisi aivan uudenlaiseen kukoistukseen. Ilmaston lämpeneminen nähtiin joka suhteessa hyvin myönteisenä asiana. Nobelisti keulilla mietittiin keinoja lämpenemisen jouduttamiseksi.
Nyt niin sanottu älymystö repii vaatteitaan ilmaston sangen vähäisen lämpenemisen takia. Herkällä korvalla kuunnellaan teinitytön suoltamia ohjeita. Nykyinen ilmastonmuutos on ihmisen pöllyttämän hiilidioksidin syytä. Siitä on tullut uskonto. Aneita maksellaan itse kukin…
Jussi Knuuttila
Seinäjoki