Seinäjoen lyseossa ruoka maistuu opettajien pöydässä.
Lihakeittoa suuhunsa kauhova Marc Burke kertoo nauttivansa koulun ruokalan antimista jokaisena työpäivänä.
Samaa sanoo vieressä istuva Soile Pajula.
Koulun ruoissa ei ole valittamista.
– Olen syönyt koulun ruokia jo 20 vuoden ajan, Raija Koponen toteaa.
Seinäjoen peruskoulujen opettajat ovat hyvin pitkälti samaa mieltä Koposen kanssa.
Ilkan tekemän kyselyn mukaan opettajat pääosin syövät kouluruokaa, aivan niin kuin oppilaatkin.
Kyselyyn vastasi 121 opettajaa, joista 105 kertoi syövänsä kouluruokaa.
Kahdeksan vastaajaa sanoi syövänsä eväitä ja kahdeksan kertoi syövänsä eväitä joskus.
Alle on listattu opettajien kommentteja kouluruoasta.
Ruoan laatu:
Kouluruoan laatu keräsi kommentteja puolesta ja vastaan. Parhaimmillaan ruokaa pidettiin hyvänä perusruokana ja huonoimmillaan tunnistamattomana mössönä.
Osa vastaajista piti ruokaa monipuolisena, mutta ruokaa kehuttiin hyvin vähäsanaisesti. Erityisesti soijaruokia ja puuropäiviä suomittiin. Ruoan laatua kuvailtiin vaihtelevaksi. Usea vastaaja piti kasvisruokia epäonnistuneina. Monen vastaajan mielestä kouluruoka on ollut menneisyydessä parempaa.
"Monipuolinen pienellä budjetilla toteutettu perusruoka. Välillä herkullistakin."
"Pakko syödä, muuten ei jaksa. En ostaisi missään tapauksessa ateriaa, jos samanlaista tarjottaisiin lounasravintolassa."
"Mauton hiilaripommi lähes joka päivä. Suolan ja mausteiden vähentäminen viety äärimmilleen... Oppilaat ja opettajatkin maustavat ruokaa salaatinkastikkeilla."
"Kouluruoka on mennyt nyt selvästi viime vuosien aikana alaspäin. Ruoka on hiilihydraattipitoista ja proteiinia tulee ihan liian vähän. Puuropäiviä on paljon ja puuro ei pidä nälkää."
"Puuropäivistä lapset tykkäävät, mutta se ei pidä nälkää loitolla. Jokin proteiinin lähde olis tarpeen puuropäivinä."
"Soijaa tungetaan joka kasvisruokaan."
Laadun muutos:
Kysyimme, ovatko säästöt vaikuttaneet opettajien mielestä ruoan laatuun tai annosten kokoon.
Opettajat kokivat, että ruoan laatu on huonontunut, mutta annoskoot ovat pysyneet riittävinä. Kaikki eivät ole huomanneet ruoan laadun heikkenemistä. Vastaajien mielestä erityisesti lihan määrä on vähentynyt.
"Ovat vaikuttaneet. Ruoka on selvästi mauttomampaa, lisukkeita vähemmän ja muutenkin yksipuolisempaa."
"Totta kai säästöt ovat vaikuttaneet! Lihan määrä on vähentynyt."
"Kyllä. Puuropäivä turhan usein. Puuro vaatisi jonkun lisukkeen, esim. kananmunan, lihakebakon."
"Mielestäni kaikki saavat riittävästi ruokaa. Ongelmana on enemmänkin ruokahävikki."
Kouluruoan terveellisyys:
Opettajilta kysyttiin, vastaako koulussa tarjottava ateria heidän käsitystään terveellisestä ja ravitsevasta ateriakokonaisuudesta. Ruokien suurta hiilihydraattipitoisuutta moitittiin. Puuropäivän antimien ravitsevuutta kyseenalaistettiin.
"No aika lailla. On salaatti ja ruoka. Jälkiruoka joskus."
"Ei oikeastaan vastaa. Elikkä proteiineja ei ole joka ruokailussa. Esim. puuropäivänä ei ole leivän päälle mitään. Pinaattilettujen kanssa saisi olla jauhelihakastiketta, eikä makeaa hilloa."
"Vastaa useimmiten. Yksittäiset ateriat ovat mielestäni "einesmäisiä", mutta harvoin niitä on. Tarjolla on aina tuoreita vihanneksia tms."
"Kyllä. Mielestäni kouluruoka on perusruokaa, joka kattaa ruokaympyrän ja antaa oppilaille hyvän mallin perusruoasta."
Kouluruokailu osana opetusta:
Opettajilta kysyttiin, pitävätkö he ruokailua opetustilanteena. Valtaosan mielestä kyse on hyvien ruokailutapojen opettelusta. Osa näki ruokailun kasvatuksellisena tilanteena. Ruokailua pidettiin sosiaalisena tapahtumana. Suomalainen ruokakulttuuri nousee vastaajien mielestä esiin kotimaisten ruokien perinneruokien ja teemapäivien kautta.
"Kyllä, ruokalassa opetellaan hyviä tapoja ja kunnioittamaan ruokaa."
"Se on vaikeaa. Miten opettaa terveellisen lounaan merkitystä, jos itsekään ei sitä aikuisena pysty syömään?"
"Kyllä, ehdottomasti. Siksi onkin valitettavaa että ruuan laadun (erityisesti ns. salaattien) maistamiseen kehottaminen on hankalaa, koska ne ovat usein niin outoja ja laadulta ja maultaan huonoja."
Oppilaiden ruokailu:
Vastaajien mielestä oppilaat syövät koulussa vaihtelevasti. Oppilaiden syömän ruoan määrässä vastaajat eivät ole huomanneet suurta muutosta. Osa vastaajista sanoi, että oppilaiden syömän ruoan määrä on vähentynyt hieman. Vastaajien mielestä oppilaat jättävät syömättä ruoat, joista he eivät pidä.
"Nakkia ja muusia, keittoja menee hyvin kaupaksi. Kasvisruoka, soijapitoiset ruoat menevät huonosti kaupaksi. Lapset panostavat aika paljon silloin näkkärilinjalle."
"Minusta tuntuu, että nykyään vähemmän kuin aikaisemmin. Joskus oppilaan lautasella saattaa olla vain perunan puolikas, pieni kastikeläntti ja vähän salaattia."