Tarton yliopistolla monet presidentti Alexander Stubbin puhetta seuranneet opiskelijat kertoivat STT:lle pitäneensä kuulemastaan.
Yksi heistä on ensimmäistä vuotta tohtoriopintojaan luonnontieteiden alalla suorittava Sarkal Jyakhwa.
– En ole oikeastaan kovin kiinnostunut politiikasta, mutta hänen puheensa kautta sain käsityksen siitä, mitä maailmanpolitiikassa ja voimasuhteissa on meneillään, Jyakhwa sanoo.
Presidentti käsitteli puheessaan maailmanpolitiikan ja globaalien voimasuhteiden murrosta. Hän sanoi muun muassa, että "globaali etelä" päättää, mihin suuntaan uusi maailmanjärjestys lähtee kehittymään.
Nepalista kotoisin oleva Jyakhwa sanoo pitävänsä tärkeänä, että Stubb huomioi "keskitason" vallankäyttäjät, kuten Intian, Brasilian ja Saudi-Arabian. Suomen presidentti ei ollut hänelle tuttu ennestään.
– Rehellisesti sanoen, en tiennyt hänestä mitään. Tiedän vähän Sanna Marinista, mutta en Stubbista. Mutta oli kunnia kuulla hänen puheensa ja olen varsin iloinen, että hän on erittäin nuori presidentti, Jyakhwa sanoo.
"Virolle tärkeitä vuosilukuja"
Tartosta kotoisin oleva tietotekniikan opiskelija Karl-Martin Voovere sanoo, että presidentin puhe ja tämän rakentama kertomus kosketti häntä.
– Puheensa aluksi hän mainitsi Virolle tärkeitä vuosilukuja, kuten 1918, 1945, 1989 ja lopulta 1991. Se toi perspektiiviä sille, mihin puhe eteni, Voovere sanoo.
Presidentin puhujan taidot yllättivät Vooveren.
– Hän oli todella sujuva, mikä yllätti minut, koska hän puhui, tai ainakin vaikutti siltä, että hän puhui ilman mitään apuvälineitä.
Vooverella ei ollut aiempaa tietoa Stubbista, mutta hän kertoo tutustuneensa presidentin taustaan juuri ennen tapahtumaa ja vaikuttuneensa tämän monipuolisesta osaamisesta. Myös Stubbin esittelemä "arvopohjainen realismi" kuulosti opiskelijan mukaan erittäin hyvältä ajatukselta.
Termi tarkoittaa Stubbin mukaan sitä, että pidetään kiinni demokratiasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta, mutta ymmärretään, että kaikki maat eivät aio tulla länsimaiden kaltaisiksi. Arvojen suhteen on voitava tehdä kompromisseja, jotta voidaan ratkoa ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja kriisejä.
"Vaikutti voimakkaalta henkilöltä"
Samasta ideasta innostui myös pikkukaupungista Tarttoon materiaalitieteitä ja tietotekniikkaa opiskelemaan saapunut Agnes Rohtsalu.
– Pidin todella arvopohjaisen realismin ajatuksesta, koska maailman päättäjien ja meidän valtioidemme tulee ymmärtää, että kompromissi on yksi tärkeimmistä asioista, joita voimme tehdä suojellaksemme tätä planeettaa, Rohtsalu sanoo.
Hän kertoo olevansa vahvasti samaa mieltä useiden Stubbin puheessaan esittämien ajatusten kanssa, esimerkiksi Kiinan osalta.
– Kiinassa ei ole kysymys demokratiasta vaan taloudesta. Olen tämän kanssa samaa mieltä, koska opiskelen teknistä alaa. Minusta on luonnollista haluta, että paras talous kasvaa, Rohtsalu sanoo.
Stubb oli Rohtsalullekin ennestään tuntematon.
– Tiesin, että hänet on valittu huhtikuussa ja että kilpailu käytiin kahden vahvan ehdokkaan välillä, hän kertoo.
Stubbin maanantaina Viron parlamentissa pitämän puheen jälkeen nainen oli tutkinut presidentin taustoja.
– Selvisi, että hänellä on voimakas persoonallisuus ja voimakkaalta henkilöltä hän vaikutti täälläkin.
Puheen toivotaan tuoneen inspiraatiota
Yhdysvalloissa kasvaneen Eric Leif Vandererin mielestä on upeaa, että Stubb vieraili Tartossa ja nimenomaan yliopistolla heti kautensa aluksi.
– On suuri kunnia olla maailman johtajien läheisyydessä. On kiinnostavaa, että hän haluaa luoda ja ylläpitää yhteyksiä myös akatemiaan, Vanderer sanoo.
Liiketalouden opiskelija uskoo, että yliopistolla vierailu voi olla tärkeää myös tulevaisuuden kannalta, koska opiskelijat keksivät uusia ideoita ja ratkaisuja nykypäivän ongelmiin.
– Toivottavasti hän sytytti jonkinlaista kiinnostusta alkaa työskennellä noiden ratkaisujen eteen, Vanderer toivoo.
Vandererille presidentti Stubb oli jo ennestään jonkin verran tuttu, koska miehen äiti on Rovaniemeltä kotoisin.
– On hauskaa, että minä tulin tänne opiskelemaan ja sitten hän (Stubb) tuli tänne vierailulle, puoliksi virolainen Vanderer sanoo.
Politiikan tutkimusta ja kansainvälisiä suhteita opiskelevalle eteläkorealaiselle Hyelin Cholle Stubbin nimi oli täysin tuntematon vielä eilen.
– Mutta kun kuulin, että Suomen presidentti tulee tänne puhumaan, halusin tietenkin tulla paikalle.
Suomi on hänen käsityksensä mukaan kehittynyt ja rauhallinen maa.
– Erittäin rauhaisa maa, toisin kuin vaikkapa Pohjois-Korea tai Kiina, Cho kommentoi.
Stubbin puheessa hän sanoo pitäneensä erityisesti analyysistä, miten globaalit voimasuhteet ovat muutoksessa.