Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen pelkää, etteivät silminnäkijät enää kerro kaikkia havaintojaan viranomaisille, koska todistaminen vie liian paljon aikaa ja rahaa.
– Entistä useammin kuulee, kun joku on päätynyt todistajaksi oikeuteen, että hän ei aio enää ikinä kertoa, jos näkee jotain, Nissinen sanoo.
Nissinen kertoo törmäävänsä joka vuosi ihmisiin, jotka ovat yllättyneet negatiivisesti todistamisen tuomista kuluista.
– Meillä ei ole varaa sellaiseen todistajien kohteluun.
– Pahoin pelkään, että joku silminnäkijä saattaa jättää tietonsa ilmoittamatta, koska hänellä on enemmän tai vähemmän oikea kuva mitä siitä seuraa, Nissinen toteaa.
Vaikka todistaja saa päivärahan ja matkakulukorvauksen, ansionmenetyksiä korvataan ainoastaan 80 euroon saakka. Käytännössä moni siis maksaa siitä, että jättää työpäivän väliin ja saapuu oikeuteen todistamaan.
Oikeuteen viedään aiempaa varmempia juttuja?
Todistajien lisäksi Nissinen on huolissaan syyttäjien toiminnasta. Viimeisten vuosien aikana selkeästi aiempaa harvempi syyttäjille päätynyt juttu etenee oikeuteen saakka.
Kun vielä 2011 oikeuden harkittavaksi päätyi 73,6 prosenttia syyttäjille tuoduista tutkinnoista, oli lukema viime vuonna enää 67,7 prosenttia.
– Syyteprosentti on tullut viisi vuotta alas kuin lehmänhäntä. Huoli on, että että se tarkoittaa syytekynnyksen nousemista, valtakunnansyyttäjä toteaa.
Nissisen mukaan juttuihin hautautuvalla syyttäjällä on esimerkiksi epäselvässä mutta työteliäässä talousjutussa houkutus tehdä syyttämättäjättämispäätös.
Myös syytteiden hylkäämisprosentti oikeudessa on laskenut. Se voi olla merkki, että sinne viedään vain aiempaa varmempia juttuja.
HARRI AHOLA / LÄNNEN MEDIA