Biopankit keräävät kansalaisten verinäytteitä yhä kiihtyvään tahtiin. Niiden tavoitteena on saada vuoteen 2020 mennessä 250 000 uutta verinäytettä, joista saadaan selville ihmisen genomi eli koko perimä.
–Uusien näytteiden keruutavoite on kova, sanoo THL Biopankin johtaja Anu Jalanko.
Biopankkien näytteet aiotaan yhdistää yhdeksi tietokannaksi. Näin näytteiden käyttöoikeuksia on helppo myydä yrityksille ja tutkimuslaitoksille.
Kahdeksan biopankin jatkoksi perustetaan tänä vuonna Veripalvelun Biopankki.
Toimintaa tulee koordinoimaan kansallinen genomikeskus. Genomitutkimus kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin.
Biopankkitoimintaan liittyvät lait ovat juuri nyt melkoisessa myllerryksessä. Syksyllä eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden genomilain. Laki määrää, miten kansalainen saa vaikuttaa omien geenitietojensa hyödyntämiseen.
–Genomilaki tulee voimaan ensi vuoden alussa, ja genomikeskus perustetaan vuoden puoliväliin mennessä, kertoo erityisasiantuntija Sandra Liede sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Näytteen luovuttajalta pyydetään nykyään biopankituslupaa. Monet suomalaiset ovat silti biopankissa tietämättään.
Ennen syyskuuta 2013 terveydenhuollossa annetut näytteet voidaan siirtää biopankkeihin niin sanottuina vanhoina näytteinä lupaa kysymättä.
Veripalvelun Biopankin osalta tilanne on vielä epäselvä. Verenluovuttajista otetaan talteen verta, josta varmistetaan, ettei luovuttajalla ole tarttuvia tauteja.
Talletetaanko menneiden vuosien näytteet biopankkiin vanhoina näytteinä?
–Tulemme tiedottamaan biopankista ja sen toiminnasta, kun olemme tehneet sisäisiä päätöksiä asiasta, sanoo Veripalvelun kehityspäällikkö Tiina Wahlfors.
Sari Miettunen