Moni ala ei selviä ilman maa­han­muut­ta­jia

Teknologiateollisuuden yrittäjyydestä ja osaamisesta vastaava johtaja Laura Juvonen sanoo, että alan yritykset kertovat vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa.

Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta kiihtyi viime viikonloppuna, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että puolue esittää työperäisen oleskeluluvan edellytykseksi noin 3000 euron kuukausituloja. Tällöin muuttoliike painottuisi Halla-ahon mukaan oikeisiin osaajiin. Halla-aho linjasi maahanmuuttoon liittyviä puolueen ajatuksia puoluevaltuuston kokouksessa.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo, että työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä ja suomalainen maatalous tai sote-sektori eivät pärjää ilman muualta tulijoita (Kaleva 1.6.2021).

Sdp:n työministeri Tuula Haatainen on jo edistänyt työperäistä maahanmuuttoa. Keinoina ovat muun muassa lupaprosessien sujuvoittaminen ja pikakaista maahantuloon kasvuyrittäjille ja erikoisosaajille. Haatainen on korostanut, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta on tärkeää, että toimitaan samoilla työehdoilla suomalaisten työntekijöiden kanssa. Hallituspuolue rkp:n kuntavaali­ohjelmassa työperäinen maahanmuutto halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.

Myös oppositiopuolue kokoomus haluaa tuplata työperäisen maahanmuuton.

Työn perusteella Suomeen myönnettiin viime vuonna 8 508 ensimmäistä oleskelulupaa. Kun mukaan lasketaan kausityötodistuksella töihin saapuvat, työn perusteella myönnettiin yhteensä 20 117 lupaa.

Suomen suurimman vientialan, teknologiateollisuuden yrityksillä on selkeä osaajatarve. Teknologiateollisuuden yrittäjyydestä ja osaamisesta vastaava johtaja Laura Juvonen sanoo, että yritykset kertovat vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa.

– On useita aloja, joilla on tarve rekrytoida saman tien. Tuhansia ihmisiä tarvitaan välittömästi, nopeasti jopa kymmeniä tuhansia.

Juvosen mukaan monella alalla tekniikan ammattilaisten tarve voi 2020-luvulla kasvaa jopa moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna, ja pula osaajista uhkaa hidastaa yritysten kasvua. Juvonen on laskenut, että tekniikan alalla voidaan puhua hyvinkin 100 000 työpaikan luokkaa olevasta kysymyksestä.

Työvoimaa tarvitsevat esimerkiksi ohjelmistokehitys, datan ja tekoälyn hyödyntäminen, robotisaatio ja automaatio, 5G/6G-teknologiat ja niiden teolliset sovellukset, kyberturvallisuus, akku- ja vetyklustereissa tarvittava uusi osaaminen sekä vähähiilisyyden ja kiertotalouden edellyttämä monialainen osaaminen.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä teknologiateollisuudessa kiihtyy eläköityminen. Alalta eläköityy arviolta 70 000 ihmistä, pääosin toimihenkilöitä.

– Tarvitaan voimakasta työperäistä maahanmuuttoa, muuten yhtälö ei toimi, koska ikäluokat ovat pieniä, Juvonen sanoo.

Hänen mukaansa Suomi tarvitsee myös koulutusperäistä maahanmuuttoa.

– Jos ei ole riittävää maahanmuuttoa, Suomen edessä on näivettymisen tie. Hyvinvointiyhteiskunta riippuu osaajista ja investoinnit riippuvat siitä, mistä osaajia saadaan.

Rakennusteollisuudessa ulkomaisen työvoiman tarve on pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan päiväselvä asia. Koronapandemia hiljensi aluksi rakentamista, mutta viime vuoden lopulta alkaen vilkastuminen alkoi jo näkyä.

– Orastava työvoimapula ja pula keskeisistä rakennusaineista näkyy, Vihmo sanoo.

Uudellamaalla keskimäärin joka kolmas talonrakennusalalla työskentelevä on ulkomaalainen ja muualla maassa joka kymmenes. Ilman työperäistä maahanmuuttoa rakentaminen hiipuisi ainakin Uudellamaalla.

Rakennusalan suuri pullonkaula on pula rakennusmestareista. Vihmon mukaan kasvualueilla ojan pohjatkin on tongittu rakennusmestareiden löytämiseksi. Rakennustyömaata ei voi perustaa ilman vastaavaa mestaria.

Ongelman taustalla on se, että rakennusmestarien koulutus ajettiin alas suuren laman aikana, ja koulutusjärjestelmä ei edelleenkään tuota riittävästi osaajia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä on Suomessa pulaa jo nyt. Paikattavaa riittää tulevaisuudessa kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutisen mukaan vielä enemmän, kun eläköityminen kiihtyy ja hallituksen uudet päätökset kasvattavat työvoiman tarvetta.

Nykyisin sote-alan työntekijät ovat kuntien, tulevaisuudessa hyvinvointialueiden palveluksessa, jos sote-ratkaisu etenee eduskunnassa.

Eläköitymisennusteen mukaan kunta-alalta jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 180 000 henkilöä eli noin joka kolmas kunnan työntekijä. Kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 19 000 lähihoitajaa, 14 000 peruskoulun ja lukion opettajaa sekä 13 000 sairaanhoitajaa.

Työvoiman tarvetta sote-alalla kasvattavat lisäksi hallituksen päätökset hoivamitoituksesta ja hoitotakuusta. Väestön ikääntyminen puolestaan lisää hoivan tarvetta.

Lähihoitajapulan ratkaiseminen työperäisellä maahanmuutolla ei onnistuisi perussuomalaisten kriteereillä. Tilastokeskuksen mukaan lähihoitajan peruspalkka on hieman yli 2 000 euroa eli selvästi alle Halla-ahon mainitseman noin 3000 euron kuukausipalkan.

Juutisen mukaan on selvää, että kun ikäluokat pienenevät, eläköityvien tilalle ei löydy riittävästi syntyperäisiä suomalaisia, vaan ainakin hoitoalalle tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Kuntatyönantajat perää myös lääkärien koulutusmäärien kasvattamista lääkäripulan hillitsemiseksi.

Juutisen mielestä Suomessa ei pitäisi tuijottaa vain maahantulijoita, vaan miettiä kerrannaisvaikutuksia. Toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat ovat yleensä kotoutuneet ja hyvä lisä työntekijämääriin. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, jossa maahanmuuttoa on ollut pidemmän aikaa.

Kirsi Turkki