Kotimaisen miesten jalkapalloliigan yleisömäärät ovat viime aikoina olleet selkeässä nousussa. Sunnuntaina päättyneen 132 ottelua kattaneen runkosarjan jälkeen kauden yleisökeskiarvo komeilee lukemassa 2 940, mikä hätyyttelee liigan vuonna 2007 syntyneitä vuosituhannen ennätyslukemia 2 976.
Nousu on vuodentakaiseen verrattuna selvä, sillä liigan viime kauden runkosarjan yleisökeskiarvo oli 2 736.
Koronarajoitukset painoivat kausina 2020–22 yleisökeskiarvoja alaspäin, mutta vuonna 2019 runkosarjan keskiarvo oli 2 650. Kahtena edellisvuonna luvut olivat sitä selkeästi matalammat, sillä vuonna 2018 liigan yleisökeskiarvo oli 2 308 ja vuonna 2017 puolestaan 2 476.
Luvut ennen viime vuotta eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2023 ja 2024 lukuihin, sillä liiga muutti vuonna 2023 käytäntöjään yleisömäärien ilmoittamisessa. Yleisölukuihin alettiin tuolloin laskea kaikki kausikorttilaiset ja yritysten kautta jaettavat ilmaisliput, vaikka niiden haltijat eivät olisi olleet paikalla.
Liigan toimitusjohtaja Timo Marjamaan mukaan otteluiden kiinnostuksen kasvu ei ole näkynyt pelkästään yleisömäärissä, vaan myös otteluiden katsomisena suorina lähetyksinä.
– Mediasopimuksemme päivittyi muutama vuosi sitten, minkä ansiosta tuotannot ovat olleet kuluttajille parempia katsella. Se lisää mielenkiintoa ja kasvua. Kun ihmiset katsovat otteluita (suorina lähetyksinä), menevät he useammin paikan päällekin, Marjamaa sanoo.
Marjamaa korostaa, että seurojen ja liigan välisen yhteistyön tiivistäminen on ollut ilmiön taustalla.
– Kehitämme seurojen yhteisiä konsepteja ihan kattotasolla, minkä lisäksi olemme tiivistäneet yhteistyötä myös seurojen viestinnän ja markkinoinnin suhteen.
Modernit stadionit vetävät Selvästi eniten yleisökeskiarvoaan kasvattanut seura on Tampereen Ilves. Viime kauden runkosarjassa keskimäärin 2 742 silmäparia kotiotteluihinsa kerännyt tamperelaisjoukkue nosti runkosarjan yleisökeskiarvonsa täksi kaudeksi lukemaan 5 689.Selitys löytyy seuran täksi kaudeksi käyttöön vihkimästä modernista Tammelan jalkapallostadionista, joka vetää sisälleen noin 8 000 katsojaa.Marjamaan mukaan stadioneiden kehittäminen on yksi liigan merkittävimmistä tulevaisuuden kehityskohteista.– Tammelan tapauksessa näemme, mikä merkitys on sillä, että ympäristö on puoleensavetävä, hieno ja tunnelmallinen.– Tällaisia projekteja on muuallakin etenemässä, ja toivomme, että niitä saadaan eteenpäin laajemmalla skaalalla. Jos yleisömääriä halutaan saada ylöspäin, on selvää, että stadioneidenkin pitää kehittyä siinä mukana.Tavoitteet korkealla
Ilves ei ole ainoa seura, joka pystyi nostamaan runkosarjan yleisökeskiarvoaan tuntuvasti tälle kaudelle. Helsingin Jalkapalloklubin kotiottelut houkuttelivat yleisöä Töölön jalkapallostadionille selvästi viime kautta enemmän. Helsinkiläisseuran tämän kauden yleisökeskiarvo kohosi lukemiin 6 249, kun viime kaudella vastaava lukema oli 5 425.
HJK ja Ilves ovatkin 12 joukkueen liigassa selvästi eniten yleisöä keräävät joukkueet, sillä kolmanneksi suurin keskiarvo 3 233 löytyy sarjan kärkiseuralta Kuopion Palloseuralta. Myös pohjalaisjoukkueiden Seinäjoen Jalkapallokerhon sekä Vaasan Palloseuran kotiottelut houkuttelivat paikalle noin 3 000 katsojaa.
Marjamaa haluaakin, että koko liigan yleisökeskiarvo alkaa tukevasti kolmosella jo lähitulevaisuudessa.
– Tavoitteenamme on, että vuoteen 2026 mennessä saavutamme 3 500 keskimääräisen yleisömäärän, hän linjaa.
Korjattu 2.9. klo 11.34: jutun alkupuolelle päivitetty tieto, että yleisömäärien laskutapa muuttui vuonna 2023.