SAK:n ehdotus kilpailukyvyn parantamiseksi sisältää muun muassa äärimaltillisen palkkaratkaisun vuosiksi 2017–2018. Yksi palkkaratkaisun alta löytyvistä ehdotuksista on niin sanottu Ruotsin malli palkankorotuksiin vuodesta 2018 alkaen.
Mallissa avoin sektori määrittää palkankorotustason.
Suomen pankin vanhempi ekonomisti Meri Obstbaum sanoo, että Ruotsin mallissa kansainväliselle kilpailulle altis avoin sektori, eli käytännössä teollisuus, määrittää normin palkankorotuksille.
– Tämä periaate on Suomessakin hyväksytty ja sen mukaan on pääasiallisesti toimittukin. Finanssikriisin jälkeen kehitys on kuitenkin ollut huolestuttavaa sikäli, että palkat ovat nousseet kotimarkkinoilla enemmän kuin vientiteollisuudessa.
Suomen pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan karkean laskelman mukaan Suomen kilpailukyky olisi hyötynyt selvästi, jos Suomessa olisi ollut käytössä Ruotsin malli jo aiemmin.
– Avoimen sektorimme tila on ollut niin heikko viimeisen kuuden, seitsemän vuoden aikana, että palkkaratkaisut olisivat olleet maltillisempia, jos avoin sektori olisi määritellyt palkkatason.
– Kyllä se olisi parantanut Suomen kykyä sopeutua näihin talouden shokkeihin.
Kajanoja kertoo Euroopan komission tilastoista, joiden mukaan palkkojen nousuvauhti oli Suomessa keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2011, 2012 ja 2013.
Euroalueen keskimääräinen palkkojen nousuvauhti oli samoina vuosina 2 prosenttia. Ruotsissa palkkakehitys oli keskimäärin 2,6 prosenttia – eli maltillisempaa kuin Suomessa, vaikka Ruotsin vienti veti paremmin ja talouskasvu oli vahvempaa.
Kajanoja pohtii, että mikäli vuosina 2011, 2012 ja 2013 avoin sektori olisi määritellyt palkankorotukset, Suomen palkankorotustaso olisi voinut olla lähellä euroalueen keskimääräistä nousuvauhtia, eli noin 2 prosenttia vuodessa 2,8 prosentin sijaan.
Kyseisten kolmen vuoden aikana Suomen palkkakehitys olisi siis karkean arvion mukaan voinut olla yhteensä noin 2,4–2,5 prosenttia matalampaa, jos Ruotsin mallia olisi sovellettu aiemmin.
– Se tarkoittaisi noin 2,5 prosenttia nykyistä matalampia palkkoja, Kajanoja sanoo ja muistuttaa, että kyseessä on esimerkinomainen laskelma.
Kajanoja sanoo, että syksyllä 2013 tehty maltillinen palkkaratkaisu on hidastanut palkkakehityksen euroalueen keskiarvon tasolle.
– Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on pysähtynyt, muttei vielä korjaantunut.
Kajanoja mukaan SAK:n esittämä palkkamaltti ei itsessään vielä riitä kustannuskilpailukyvyn riittävän nopeaan parantamiseen. Hänen mielestään vuosityöajan pidentäminen, lomarahojen leikkaaminen ja työnantajien sivukulujen leikkaaminen olisivat tehokkaita tapoja parantaa nopeasti kilpailukykyä.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA