Mi­ta­li­vaa­ti­muk­set ha­lu­taan pitää poissa ur­hei­li­joi­den aja­tuk­sis­ta: "Saa naut­tia"

Urheilijoiden tehtävä kisojen alla tai aikana ei ole seurata mediaa ainakaan sillä silmällä, että sieltä ottaisi mitään kansan tai median tuomia paineita, sanoo Suomen olympiakomitean vastaava psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
Urheilijoiden tehtävä kisojen alla tai aikana ei ole seurata mediaa ainakaan sillä silmällä, että sieltä ottaisi mitään kansan tai median tuomia paineita, sanoo Suomen olympiakomitean vastaava psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Urheilu on kaikkea muutakin kuin vain ne mitalit. Ikiaikainen totuus unohtuu aina, kun suomalainen urheilu ajautuu arvokisoissaan tilanteeseen, jossa surkuttelu mitalittomuudesta tai mitalien vähyydestä alkaa.

Onko moinen kollektiivinen paine kenties urheilijoiden selässä, tulosta ehkä heikentäen? Suomen olympiakomitean vastaava psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk näkee tuollaisen paineen olevan mahdollista, ja jos sellaista tulee, se pyritään poistamaan.

– Se voi heijastua ja tuoda lisäpaineita, mutta me pyrimme siihen, ettei niin tapahtuisi. Urheilijoiden tehtävä kisojen alla tai aikana ei ole seurata mediaa ainakaan sillä silmällä, että sieltä ottaisi mitään kansan tai median tuomia paineita, Päkk toteaa.

– Ei voi kieltää, etteikö meillä kaikilla olisi ollut odotuksia, joukkueen sisällä ja sen ulkopuolella, että tuotaisiin niitä mitaleita. Mutta pyritään siihen, että me taustajoukot otetaan niitä paineita pois urheilijoilta, ettei heidän tarvitse niitä kantaa. Että saa nauttia, kuten Silja Kosonen ja Krista Tervo nauttivat moukarifinaalista ja adrenaliinista, mitä se tuo ja tuottaa. Minusta on ollut hienoa nähdä, miten nykypäivänä nuori urheilija kuitenkin pystyy suoriutumaan olympiatasollakin. Ja totta kai myös vaikkapa (13-vuotias skeittaaja) Heili Sirviö, hän tuo uutta virtaa.

Urheilu on todellakin muutakin kuin ne mitalit.

– Näen, että meillä on poikkeuksellisen suuri joukkue, laajalla rintamalla ja tosi monessa lajissa. Kehitystä on nähtävissä. Ja kukaan ei "vain ota" mitaleita, ne pitää suorituksen kautta saavuttaa. Ja se on prosessi, missä pitää onnistua. Kun kaikki muutkin niitä haluavat, kaikki muutkin treenavat, kaikki muutkin valmistautuvat, Päkk miettii.

– Siinä on resurssikysymyksiä pitkässä jänteessä, mutta koen, että olemme olleet ihan hyvällä tasolla (Pariisissa). Jos kaikki onnistuu, voisimme puhua helposti yli viidestä mitalista Suomelle, ja jos kaikki ei ihan onnistu, niin olemme lähellä mitaleita. Nyt on noita viitos- ja kuutossijoja ja muutama pistesija. Ei se sillä lailla katastrofi ole, ja jotenkin haluaisin uskoa, että nähdään kolikolla olevan toinenkin puoli. Pelissä on kaikkea muutakin kuin vain ne mitalit.

Kilpailu on koventunut - eikä hellitä

Päkk muistuttaa, kuinka kovaa kilpailu on maailmanlaajuisesti varsinkin kesäkisoissa. Ja Suomi on jo maantieteellisesti altavastaajan asemassa monessa lajissa. Muistot neljän viiden vuosikymmenen takaa ovat ihania, mutta niihin on sinänsä turha vertailla.

– Kilpailu kovenee koko ajan. 1970- ja 80-luvuilla osallistujamäärät olivat ihan eri, lajien määrät ihan eri, maita on tullut mukaan esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta ja varsinkin kesäkisoissa on valtavat määrät lahjakkaita urheilijoita joka maassa. Meillä ollaan ehkä altavastaajia, kun yhdeksän kuukautta vuodesta joudutaan kesälajeja harjoittelemaan sisällä tai ulkomailla.

Ilmoita asiavirheestä