Perjantai 13. päivä on nimetty uskomuksissa epäonnenpäiväksi. Vaikka nyt perjantaina on 13. päivä, kotiin tuskin kannattaa jäädä murehtimaan. Epäonnenpäiviä ei todellisuudessa ole olemassa. Ainakaan niille ei löydy tieteellistä tai tolkullista selitystä.
Folkloristiikan yliopistonlehtori Pasi Enges Turun yliopistosta myöntää, että selitystä uskomuksissamme elävälle epäonnenpäivälle voidaan hakea usean eri tieteen alalta. Hänen mukaansa epäonnenpäivä on yksi tunnetuimmista kansainvälisistä uskomuksista.
Uskomuksen hän näkee olevan myös sen taustalla, miten eri ihmiset kokevat vaikkapa paranormaalit ilmiöt.
Esimerkiksi valokuvien heijastumista voidaan nähdä välillä mitä erikoisempia varjostumia tai muotoja.
Tämä on havaittavissa myös lukijan muutama vuosi sitten ottamasta valokuvasta Solovetskin luostarin vankityrmästä. Hän sanoo hämmentyneensä katsoessaan vankityrmästä otettua kuvaa tarkemmin. Lukija näkee kuvassa "hahmon".
Myös Enges näkee kuvaa tarkastellessaan ihmishahmon.
– En kuitenkaan väitä, että kuvaan olisi tallentunut yliluonnollinen olento. Pikemminkin kysymys on antropomorfismista eli ihmisen taipumuksessa nähdä ihmismäisiä piirteitä erilaisissa muodostumissa, kuten kiviseinässä, pilvissä tai kalliossa. Kuvassa on riittävästi toisiinsa sopivia yksityiskohtia, jotka näköhavainnossa yhdistyvät ihmishahmoksi, hän selventää.
Visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistö Tampereen yliopistosta painottaa, että kuvan tulkintaan vaikuttaa aina hyvin paljon se, millaisessa yhteydessä kuva julkaistaan.
– Sanallisen viestin tai asiayhteyden lisäksi tulkintaan vaikuttaa myös esimerkiksi kuvan valaistus, hän lisää.
Ennen kuin Männistö tietää, mihin asiayhteyteen lukijan ottamaa kuvaa aiomme käyttää, hän näkee kuvassa vanhan syyskunnostuksen alla olevan maakellarin, jonka seinillä on tuhti kerros vuosikertahometta.
– Kuvassa on paljon erilaisia rakenteita ja muotoja, joista voi nähdä monenlaisiakin eri asioita. Ei siis ihme, että jotkut näkevät myös ihmishahmoja, hän toteaa sen jälkeen, kun kuvan asiayhteys hänelle kerrotaan.
Mitä sinä Solovetskin luostarin vankityrmästä otetussa kuvassa näet? Onko sinun kameraasi tallentunut vastaavanlaisia kuvia, joissa näkyisi kenties jokin hahmo? Lähetä kuvasi meille osoitteeseen verkko@i-mediat.fi. Kirjoita viestin otsikkoon Lukijan kuva. Voimme käyttää kuvia myöhemmin julkaisemissamme jatkojutuissa.
LIISA SORAMO