Seinäjoen kaupungin vuosittain laadittava kaavoituskatsaus käsiteltiin valtuustossa helmikuussa. Katsauksessa listataan alueet, joiden käyttötarkoitusta parhaillaan suunnitellaan.
Viime vuosien tapaan työlista on pitkä, sillä kaupunkia on samaan aikaan sekä laajennettu että tiivistetty: asuntoalueet laajenevat kaupungin reunoilla, ja vanhoja kaupunginosia tiivistetään täydennysrakentamisella.
Laajentumispaineista huolimatta tärkeimmäksi strategiseksi kehityskohteeksi mainitaan edelleen keskusta, jossa yksittäisten kortteleiden kaavoittamisen sijasta tehdään nyt laajempaa kehitystyötä.
Aikaisemmasta poiketen Seinäjoen kaupunkisuunnittelun yksikössä tehdään nyt myös tuulivoiman osayleiskaavoitusta – vieläpä usealla alueella.
Tiivistimme keskeiset kaupunkisuunnittelun kohteet.
Keskustan alue
Keskustan tyhjiä tontteja on sosiaalisessa mediassa kutsuttu kraatteri-lisänimellä. Vaikka rakentaminen on viime vuosina ollut vilkasta, Seinäjoen keskustassa on tällä hetkellä rakentumattomia tontteja, jotka odottavat joko kaavoitusta tai rakentamisen aloittamista.
Paina punaista palloa nähdäksesi lisätietoja.
Pohjoiskeskustaa uudistetaan. Jerikon alueelle on viime vuosien aikana rakennettu tiiviisti kerrostaloja, ja tiivistäminen jo osittain puretuissa kortteleissa jatkuu.
Jerikon alueen pohjoiskulmassa, Jaakkolantie ja Valtionkadun kulmaan rajoittuu tontti, jolla nykyisin toimii pesula-alan yritys. ”Pesulan korttelin” tulevaa käyttöä tutkitaan kaavalla kerrostaloasumiseen ja pysäköintiin. Valmista kesällä 2023.
Maakunnankadun kortteleiden kaavoitus on jo kertaalleen edennyt hyväksymisvaiheeseen. Kaupunginhallituksessa kiistaa kuitenkin aiheutti esitys, jonka mukaan alueelle rakennettaville kerrostaloille haluttiin harjakattoja. Kaava palautettiin äänestyksen jälkeen valmisteluun. Se on tulossa uudelleen hyväksyttäväksi syksyllä 2023.
Maakunnankadun ja Koulukadun kulman rakentamista on odotettu pitkään. Rakennusyhtiö Peab on ilmaissut ensimmäiset toiveensa alueelle jo vuonna 2014. Sittemmin hankkeen vetäjä on vaihtunut, kun kaupungin aikaisempi aiesopimus Peabin kanssa purkautui kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Vuodesta 2021 alkaen kohdetta on kehittänyt Lakea Oy.
Nuorisokeskuksen pohjoispuolelle on kaavoitettu asuin- ja liikerakentamista yhteensä 11 135 kerrosneliömetriä, josta asumisen rakennusoikeus on 8100 k-m². Alueelle on luonnosteltu 4–6-kerroksisten asuin- ja liikerakennusten ryhmä. Pysäköinti osoitetaan maan alle tai keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin.
Naapuritontilla, Lehtisen korttelissa, on edelleen suuri kuoppa, eikä rakentamisen aloittamisesta ole toistaiseksi annettu ilmoitusta. Kaava hyväksyttiin syksyllä 2022.
Maakuntatalon kohtalosta on käyty keskustelua pitkään: tulisiko rakennus suojella vai ei? Viranomaisen mukaan suojelu tulisi tutkia kaavatyön yhteydessä, eikä suoraa suojelupäätöstä ole annettu.
Omistaja joka tapauksessa haluaisi purkaa rakennuksen ja onkin hakenut alueelle kaavamuutosta, joka mahdollistaisi uudisrakentamisen: rakennusoikeuden ja kerrosluvun nostamisen sekä maanalaisen pysäköinnin. Hakija perustelee purkamista Maakuntatalon taloudellisen käyttöiän loppumisella sekä rakennuksen vaatimilla mittavilla saneerauksilla.
Asemakaavaluonnoksen mukaisesti uudisrakentaminen on pian mahdollista, mikä seuraa Ely-keskuksen antamaan lausuntoa. Kaupunkisuunnittelun mukaan suojelutavoitteita ei pystytty toteuttamaan. Kaava on tulossa hyväksyttäväksi kesällä 2023.
Lakeudenpuisto ei ole edelleenkään puisto, vaan yleisten rakennusten korttelialue.
Lakeudenpuiston jatkokäytölle on vuosikymmenten aikana esitetty useita ideoita. Nykyisen puistosuunnitelman eteen on tehty töitä vuodesta 2018 alkaen, ja kaupungin ja konsulttitoimisto Rambollin yhteistyönä laatima konseptisuunnitelma valmistui vuonna 2019.
Nyt tehtävän Lakeudenpuiston ja siihen kytkeytyvän Olavi Pihan puiston alueiden käyttötarkoituksen päivityksen päätavoitteena on vahvistaa puiston roolia tapahtumapaikkana. Samalla vanhat keskustelut kongressirakentamisesta on haudattu. Kaupungin juhlavaltuusto käsitteli vielä kesän 2017 alla päätöstä kongressi- ja kulttuuritalon suunnittelun aloittamisesta.
Kaavan yhteydessä tutkitaan myös Hotelli Lakeuden laajenemistarpeet ja pysäköintiratkaisut. Aikataulun mukaan valmis kesällä 2024.
Torikeskuksen, Kauppatorin ja Veteraanipuiston muodostaman korttelin tavoitteet ja kaavoitus ovat niin ikään eläneet pitkään. Rakentamattomat alueet ovat tällä hetkellä paikoitusalueina, ja ne ovat odottaneet vuosia investointipäätöstä. Kaupunki omistaa alueelta Kauppakadun varressa sijaitsevan, pysäköintialueena toimivan Veteraanipuiston sekä Kauppatorin kannen.
Peab on aikanaan kaavaillut Kauppakadun ja Koulukadun kulmaan, Musiikki Järvenpään entiselle tontille, muun muassa kahdeksankerroksista kerrostaloa, joka yhdistäisi asumisen ja liiketilat. Samassa suunnitelmassa Torikeskuksen omistavat sijoittajat ovat puolestaan hahmotelleet Kauppatorin kattamista.
Kaupunki puolestaan on esittänyt ensimmäiset tavoitteensa huoltoasemapihanakin toimineen, Suojeluskuntataloa vastapäätä sijaitsevan Veteraanipuiston käyttötarkoituksesta jo vuonna 2010, ja niihin on lukeutunut muun muassa nelikerroksinen talo, jossa olisi ollut sekä liike- että asuintilaa.
Nyt tavoitteeksi esitetään uudisrakentamisen sijoittaminen alueelle. Ensimmäisiin kerroksiin tavoitellaan kaupallisia palveluja ja näiden päälle liike- ja toimistotiloja sekä asumista useampaan kerrokseen. Tavoiteaikataulu on kesässä 2024.
Mitä listalta puuttuu? Asemanseudun suunnittelun seuraavat vaiheet tulevat ajankohtaiseksi loppuvuodesta 2024 ja 2025.
Kaavoituskatsauksessa todetaan, että keskustassa on lisäksi uinuvia hankkeita, joille ei ole kyetty asettamaan tavoiteaikatauluja.
Näistä keskeisimmät kohteet ovat ns. Rintamäen kortteli 28, joka rajoittuu Koulukatuun, Kauppakatuun, Kalevankatuun ja Matti Visannin kujaan, sekä kortteli 20 eli Osuuspankin kortteli, jonka omistajilla on ollut aiesopimus kaavan kehittämisestä rakennusyhtiö Peabin kanssa.
Uppa
Keskustan vieressä, Upan kaupunginosassa odottaa lähivuosina useita rakennushankkeita.
Työtä varten kaavoitusosastolla on laadittu yleissuunnitelma, jossa on tutkittu 60–70-luvuilla rakennetun, kerrostalovaltaisen alueen täydennysrakentamista sekä puutarhakaupunkimaisen luonteen kehittämistä.
Upankadulla sijaitsee kaksi rakennusta, joiden tilalle on suunniteltu uudisrakentamista. Kotitalousoppilaitos–Taidehallin rakennus on viimeksi toiminut kaupungin väistötiloina. Naapuritontilla on ruokamarketin jälkeen toiminut muun muassa kuntosali, ja tontti on yksityisessä omistuksessa.
Upan alueen yleissuunnitelmassa kahdelle tontille on asemoitu usean kerrostalon verran täydennysrakentamista. Kaavoitus on aikataulun mukaan valmis kesällä 2024.
Sedun Kirkkokadun ja Ammattikoulunkadun väliin rajautuva kampushanke on Upan alueen suurin murheenkryyni. Seinäjoki teki Sedun rakennushanketta varten kuuluisan kaavastapoikkeamispäätöksen, josta valitettiin hallinto-oikeuteen, ja lopulta oikeus kumosi poikkeamispäätöksen joulukuussa 2022.
Nyt tilanne on se, että kaupunki tyytyy oikeuden päätöksen ja kaavoittaa alueen normaalin prosessin mukaisesti. Kaupungin omistama tontin osa kaavoitetaan vanhenevan väestön keskusta-asumiseen. Kaavoituskatsauksen mukaan ”sen osalta on pohdittu arkkitehtikutsukilpailun järjestämistä”. Sedun tontin osalla asemakaavamääräykset päivitetään. Valmista kesällä 2024.
Kevään aikana suunnitelma on elänyt. Kaupunki ei sittenkään järjestä Sedun hankkeesta arkkitehtikilpailua. Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä totesi haastattelussa, että kilpailu mahdollisesti nostaisi kustannuksia ja antaisi erilaisia prosessinaikaisia mahdollisuuksia siihen, että hanke menisi taas jäihin.
Sedun yhtymävaltuuston päätöksen mukaan Kirkkokatu 10 suunnittelu- ja rakentamisaikataulu tarkentuu kesän ja syksyn aikana. Tavoitteena on, että uusi kampus on otettavissa käyttöön vuoden 2028 aikana.
Sedun entisen kauppaoppilaitoksen tilat Koulukadun varrella ovat olleet pitkään tyhjillään.
Tontinvaihdossa omistus siirtyi kaupungille, joka on suunnitellut rakennuksen purkamista ja kaavoittamista keskusta-asumiseen. Alueelle järjestetään tontinluovutuskilpailu. Tavoiteaikataulu: 2023–2024
Pohja
Pohjan kaupunginosassa on edessä pitkään suunniteltu projekti vesistö- ja puistoalueen kunnostamiseksi. Pohjan halkaisee Pajuluoman Tervaluomaksi kutsuttu osuus, joka on ratapihalta alajuoksun suuntaan huomattavan pilaantunut vuosikymmenten kuormituksen vuoksi.
Ratapihalta Pohjan valtatielle saakka ulottuvan alueen kunnostusta varten on laadittu erillinen suunnitelma, ja kaupunki tekee kunnostuksen yhteydessä tarvittavilta osin asemakaavaa luoman puistoalueille.
Pajuluoman vesistöalue siirtyy kunnostustyön seurauksena pääosin uuteen, kaivettuun uomaan.
Kaupunginosien täydennysrakentaminen
Upan kaupunginosan lisäksi uuden rakentamisen ja tiivistämisen mahdollisuuksia tutkitaan keskustan lähialueilla. Tässä niistä merkittävimmät.
Huhtalassa on laaja, pääosin rakentumaton alue keskeisellä sijainnilla keskustan tuntumassa. Huhtalantien ja joen väliin jäävällä alueella on muun muassa vehreä Myllypuisto, Myllypuistokoti, Myllyrannan palvelukeskus, Huhtalantien terveyspalvelukeskus sekä muutamia asuinrakennuksia maaseutumaisessa miljöössä.
Kaupungin papereissa alue tarjoaisi tulevaisuudessa ”vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia jokirannassa”. Alueen laajuutta kuvaa se, että toteutuessaan se muodostaisi uuden, arviolta 2000 asukkaan kaupunginosan keskustan läheisyyteen.
Aluetta on vuonna 2019 tutkittu opiskelijatöissä, joissa haettiin ideatasolla suuntaa jatkokäytölle. Silloin suunnittelun lähtökohta oli se, että kaupunki omistaisi maa-alueet. Tällä hetkellä maanomistus on kuitenkin hajanainen, ja alue on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa.
Ennen kaavoitusta alueella laaditaan yleissuunnitelma, jonka tekeminen aloitetaan kuluvana vuonna ja varsinainen kaavatyö vuonna 2024.
Sairaalanmäelle on vasta hyväksytty kaava, jossa Koskenalantien entisen sairaanhoito-oppilaitoksen tontti otetaan uudiskäyttöön. Asuntoja valmistuu aikanaan noin 1 100 asukkaalle.
Y-talon naapuriin rakennettavan korttelikokonaisuuden erikoisuus on matalan ja korkean välillä vaihteleva rakentaminen. Sairaalanmäelle rakennetaan kaavan mukaan jopa 16-kerroksinen kerrostalo.
Nurmon Pappilan alueelle haetaan uutta käyttötarkoitusta.
Seurakunta on hakenut kaavamuutosta omistamalleen maaseutumaiselle alueelle, ja tavoitteena on asuntorakentamista. Myös Pappilanniemelle etsitään uutta käyttötarkoitusta. Kaavoituskatsauksen mukaan kaava laaditaan ensivaiheessa Ojelmistontien pohjoispuolelle ja jatketaan myöhemmin Ojelmistontien eteläpuolelle. Ensimmäisen vaiheen aikataulu on kesässä 2023.
Törnävän sairaala-alue täytti maaliskuussa 100 vuotta. Sairaalatoiminta päättyi historiallisella Piirin alueella sen jälkeen, kun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viimeiset alueella sijainneet toiminnot muuttivat vuonna 2021 Kyrkösjärven rannalle valmistuneeseen M-taloon.
Piirin alue siirtyi yksityiseen omistukseen tarjouskilpailun myötä vuonna 2017, ja sitä on sen jälkeen kehitetty kulttuuripainotteisena. Saneerattuihin tiloihin on sijoittunut useita luovien ja hyvinvointialojen toimijoita. Alueella toimii myös ravintola ja teatteri.
Kaupungin järjestämä yleinen arkkitehtuurikilpailu alueen tulevaisuudesta käytiin jo vuonna 2016. Sen jälkeen suunnittelutyötä on jatkettu kilpailun tavoitteiden pohjalta. Uudisasuntorakentaminen on vuonna 2021 valmistuneessa kaavassa sijoitettu alueen länsipuolen rinteeseen, Piirin ja nykyisen keskussairaalan väliin. Ensimmäiset asunnot ovat pian valmiita.
Kaavoituskatsauksen mukaan Törnävän sairaala-aluetta koskevaa suojeluhenkistä asemakaavaa jatketaan vuonna 2023 ja valmista pitäisi olla kesällä 2024.
Asuntoalueiden laajennukset
Seinäjoki jatkaa lähivuosina laajentumista kantakaupungin helmoista. Tänäkin vuonna uutta aluetta asumiseen kaavoitetaan lähes joka ilmansuunnalla.
Pohjoisen kantakaupungin alueella Kertunlaakso laajenee päiväkodin ja koulun ympäristöstä Pohjan valtatien suuntaan. Ennen kaavoituksen aloittamista on myös selvillä, kuinka katuyhteys valtatien ali Hevoskorventieltä Nurmontielle linjataan. Kaavoituskatsauksen mukaan tiesuunnittelu valmistuu keväällä 2023, jonka jälkeen voidaan aloittaa alueen asemakaavoitus.
Keski-Nurmossa, Kertunlaakson itäpuolella, kaupungilla on laaja maanomistus. Itäväylän, Mäki-Hakolantien ja Keski-Nurmontien väliin rajautuva alue on varattu pientaloille. Asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2024 aikana.
Idässä Pajuluoman asuntoalue laajenee Ruukintieltä Itäväylän suuntaan. Kaava valmistuu vuoden 2023 aikana. Kärki–Eskoon alueelle puolestaan valmistuu uusia tontteja koulun ja päiväkodin läheisyyteen, Törnäväntien varteen. Valmista on kesällä 2024.
Etelän suuntaan lähtevän väylän varrelle, Soukkajoelle, kaavoitetaan uutta pientaloaluetta Hamarintien ja Soukanjoentien väliselle alueelle. Kaava laaditaan pääosin kaupungin omistamille maille ja vähäiseltä osin yksityisten alueelle. Maatalous alueella on loppunut.
Läntisen kantakaupungin alue puolestaan laajenee Niemistössä, missä kaupunki kaavoittaa hankkimilleen maille pientaloalueen pala kerrallaan. Suunnittelutyö on käynnissä, ja valmista on loppuvuodesta 2023.
Ylistaroon mentäessä Halkosaaren Uitontien varteen kaavoitetaan pientaloille. Kaavoituskatsauksen mukaan alueella on sekä kaupungin että yksityisen omistamia maita. Yksityisten omistamat maat tulevat kaavaan mukaan vain olemassa olevan rakentamisen mukaisesti. Valmista loppuvuodesta 2023.
Tuulivoima
Tuulivoimaa rakennetaan nyt pohjalaismaakuntien alueella kiihtyvällä tahdilla. Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on otettu kantaa tuulivoiman rakentamiseen. Luonnos sisältää yhteensä 28 uutta tuulivoima-aluetta Etelä-Pohjanmaalle.
Seinäjoella tuulivoimaa ei vielä ole, mutta suunnittelutyö on aloitettu vuoden 2022 aikana. Hankkeita on yhteensä neljä: konsultit valmistelevat Palopättäränmäen, Isovuoren, Lamminnevan sekä Ooperin tuulivoimaosayleiskaavoja.
Palopättärä sijaitsee lähellä Kuortaneen kuntarajaa, Ooperi Isonkyrön ja Ilmajoen rajan tuntumassa, Isovuori Atrian Nurmon tehtaan tausta-alueella, ja Lamminnevan alue Seinäjoen ja Lapuan rajalla.
Kaikkien hankkeiden tavoiteaikataulu on asetettu niin, että vuoteen 2025 olisi viimeistään valmista.