Monet näyttävän muistavan, kuinka rakas länsinaapuri unohti kertoa EU-hakemuksestaan. Mehän lojaalisti olemme tahtoneet erottua nyt Natoon haettaessa pitämällä naapurin tiiviisti samassa reessä. Emmehän ole ruotsalaisia emmekä myöskään halua liikaa idän vaikutteita; olemme suomalaisia!
Ruotsi on ahdingossa, ellei peräti paniikissa. Heille on vihdoin valkenemassa mitä yltiösallivuudesta pahimmillaan seuraa.
Vaikka ei suuresti arvostaisi ”Turkin sulttaania” tai Unkarin häirikköveljeä, pitäisi pitää tehtävä kirkkaana mielessä. Mainituilla tahoilla on hetkellinen markkinarako vedättää sekä meitä skandinaaveja että muitakin tahoja. Ei auta, vaikka kuinka sanotaan ”noiden” aina harrastavan iltalypsyä. Ihminen tuppaa lypsämään, kun tilaisuus on.
Voihan sitä kutsua vaikka oman edun optimoinniksi. Meidän tehtävämme on päästä sisään Naton täysjäseneksi – mahdollisimman pian. Miksi antaisimme lisäaikaa sille taholle, joka haluaa torpata jäsenyytemme?
On kannatettavaa, ellei välttämätöntä, unohtaa lojaalius Ruotsia kohtaan; etenkin kun siellä nyt näyttävät tajuavan maansa vahingollisen kehityksen ja suojattomuuden häiriköinnin, jopa terrorin edessä.
Ruotsihan suorastaan tarjosi Turkin ärsyttäjille avaimet käteen. Kuten nähtiin, ei suuttumusta maailmalla yhtään hillinnyt se, että maassa häiriköineet eivät edusta ruotsalaisuutta. Koraanin polttaja toimi Venäjän lukuun, mutta Ruotsi maksaa viulut.
Tästä toivon meillä opittavan, että on taottava kun rauta on kuumaa. Jos Erdogan kerran haluaa rangaista Ruotsia Suomen avulla, on unohdettava lojaalius. Ei pidä jäädä uppoavaan laivaan. Emmehän oikeastaan ole merkittävästi länsinaapuria vahvemmilla, mutta jos näytelmä vaatii konnan rinnalle hyviksen, miksi emme tätä käyttäisi?
On tiedostettava, ettei Turkin meille myönteinen ilmapiiri vielä ratifiointia tarkoita. On hyvä tajuta, että on toinenkin jarru olemassa. Enpä halua, että Orban-nukke hirtetään pikkuveitikastaan Senaatintorilla – sellainen performanssi hoituu hetkessä joltakin ”johan-on-kumma”- tai ”anorakki”-aktiivilta.
Tiivistäen: Ei liikaa lojaaliutta eikä mietintää, vaan heti Natoon, kun vain pääsee. Miksi antaisimme lisäaikaa kampittajille? Meiltäkin löytyy niitä isänmaanpettureita, jotka mielihyvin ovat itäystävän apuna.
Kalle Lanamäki
Vaasa