Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kohtasi Mikkelin torilla lauantaina Joulupukin.
– Pukki, minä vähän kuulin, että sinulla olisi pari kysymystä Petterille, tuumasi kaksikon lavalle saatellut Tonttutyttö.
Aaton lahjakiireiden lähestyessä Joulupukkia kiinnosti verotus.
– Joo, tuossa oikein kun ministerin kanssa oltiin valokuvassa, huomasin, että kylläpä oli tyytyväisen näköinen herra, kun pääsi pukin kainaloon, Joulupukki aloitti.
– Ilman muuta. Kun minulla on kaksi lasta kotona ja toistakymmentä joulua olen viettänyt heidän kanssaan, en ole itse enää kehdannut mennä Pukin syliin. Lapset ovat vain päässeet siihen. Kivaa oli nyt päästä Pukin viereen, valtiovarainministeri tuumasi.
– Sinä kun olet Petteri semmoinen valtiovarainministeri, kerropas minulle, mitä me tehtäisiin sille erittäin ilkeälle lahjaverolle, kun Pukki lahjojen kanssa paljon puuhailee, Joulupukki esitti kiperän verokysymyksen.
Ministerin vastaus lahjaverosta miellytti Pukkia.
– Itse asiassa meillä on tuolla eduskunnassa just sellainen esitys, että sitä lahjaveroa vähän alennetaan. Se oli Pukin listalla viime vuonna, ja yritetään jostain lupauksista pitää kiinni, Orpo vastasi valkoparralle.
Perintö- ja lahjaverotusta hallitus keventää veroasteikkoja muuttamalla. Lähisukulaiset kuuluvat lahjaverotuksessa ensimmäiseen luokkaan. Veronmaksajien laskemien esimerkkien mukaan lähisukulaiset eivät maksaisi 4 999 euron arvoisesta lahjasta lahjaveroa lainkaan vuonna 2017. Vuonna 2016 lahjavero on ollut 180 euroa.
Kymmenentuhannen euron arvoisesta lahjasta lähisukulaiset maksaisivat kevennyksen jälkeen lahjaveroa 500 euroa, kun se nyt on 580 euroa.
Vakavoiduttuaan Orpo kommentoi Lännen Medialle teollisuuden palkansaajajohtajien linjausta, jonka mukaan liitot aikovat vaatia lähestyvällä liittokierroksella palkankorotuksia.
Orpo ei usko, että palkankorotuksiin on varaa vientisektorin ulkopuolella
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja Teamin puheenjohtaja Heli Puura kertoivat haastattelussa (LM 26.11.), että heidän johtamilleen ammattiliitoille ei missään tapauksessa kelpaa ensi syksynä palkkojen nollaratkaisu.
– Ilman muuta lähdemme neuvottelemaan palkankorotuksista. Jos katson esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksiä, aika monella yrityksellä menee hyvin tällä hetkellä. Tilauksia tulee mukavasti, ja työttömyys on lähtenyt laskuun ja niin edelleen, että kyllä siellä palkanmaksuvaraa on, Aalto arvioi.
– Enää nolla ei käy, Vanhala painotti haastattelussa.
Puura kertoi, että teollisuutta edustavien ammattiliittojen jäsenet odottavat liittojensa neuvottelevan takaisin kilpailukykysopimuksen aiheuttamia menetyksiä.
Valtiovarainministeri Orpo puntaroi teollisuuden ay-johtajien palkankorotusvaatimuksia mietteliäänä.
– Palkkaratkaisut ovat työmarkkinoiden asioita. He ratkaisevat asiat liittokierroksillaan. Minusta me tarvitsemme yleisesti kaikkien toimien tähtäämistä siihen, että meillä on kilpailukykyä ja että syntyy uusia työpaikkoja. Sen takia toivon nyt hyvin maltillista otetta ja sopimista, Orpo totesi.
– Kilpailukyvyn näkökulmasta toivon malttia. Suomen mallin idea on, että kun olemme vientivetoinen talous, vientialat määrittelevät, mikä on maksimi. Vientialoilla on nyt yrityksiä ja aloja, jotka menestyvät, mutta kokonaisuudessaan vienti ei vieläkään vedä. Kansantalouden näkökulmasta en usko, että muilla sektoreilla on semmoiseen [palkankorotuksiin] varaa. Tässä tarvitsisi katsoa kokonaisuutta, Orpo arvioi, että laajat palkankorotukset eivät ole kansantaloudessa mahdollisia.
Lauri Nurmi, Mikkeli / Lännen Media