Vapputervehdyksiä vastaanottaessaan tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi, että kulttuuri on meille kaikille tärkeä henkinen voimavara, eräänlainen huoltovarmuus. Hän ja Suzanne Innes-Stubb aikovat osoittaa tukensa kulttuurille käymällä mahdollisimman paljon konserteissa, musikaaleissa, teattereissa ja näyttelyissä. Presidenttipari oli kuullut kulttuurikentän tuskan leikkausten kourissa.
Päätoimittaja Markku Mantila kirjoittaa (I-P 6.5.2024) presidentin osuneen ytimeen. Vihamielisen informaatiovaikuttamisen ja disinformaation levittämisen aikaan maa tarvitsee vahvan oman identiteetin, jonka syntymiseen kulttuurilla on ratkaiseva merkitys. Miehittäjät pyrkivät ensitöikseen tuhoamaan valloitetun maan historian ja kulttuurin. Itse asiassa viime kädessä asevoimia tarvitaan turvaamaan se, että suomalaiset voivat säveltää, kirjoittaa, maalata ja ohjata sellaisia teoksia kuin haluavat ja nauttia taiteesta kenenkään ennalta ehkäisemättä.
Toisen maailmansodan ratkaisevissa vaiheissa Winston Churchillille ehdotettiin, että kaikki kulttuuriin käytettävät rahat siirrettäisiin sotavoimien käyttöön. ”Mitä me sitten puolustaisimme”, Churchill kysyi. Churchillin sanat on hyvä muistaa näinä aikoina, kun mikään määrä rahaa aseisiin ei tunnu riittävän.
Vaasassa juhlitaan tällä viikolla Vaasan kaupunginorkesterin kunnallistamisen 50- ja Vaasan kuorofestivaalin 30-vuotisjuhlaa. Kaupunginorkesterin alkujuuret ovat monta vuosikymmentä syvemmällä, niin kuin on Vaasan kaupunginteatterinkin kasvualusta. Teatteri vietti viime vuonna 80-vuotisjuhlaa.
Kuntsin modernin taiteen museossa avautui perjantaina Kuntsin säätiön Hetkiä ja kehoja -näyttely. Aina kolmen vuoden välein kootaan näyttely museon omasta kokoelmasta. 50-vuotisjuhlanäyttely osui epäonneksi koronan aikaan, mutta nyt katsoja tapaa museossa ikonisia klassikoita ja ennen näkemättömiä aarteita, kuten Juhani Harrin Rauhankyyhkyt.
Näyttelyn avasi Malmön taidemuseon johtaja, emeritus, Göran Kristersson. Hän on Vaasan museoiden tuttu vuosikymmenten ajalta ja tuntee hyvin Kuntsin suomalaisen nykytaiteen klassikkokokoelmana, johon kuuluu merkittävä ulkomaisen taiteen kokonaisuus. Vaasalaiset voivat olla ylpeitä, että Kuntsi on osa vaasalaista identiteettiä.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Markku Lumio muistutti, että Vaasassa olemme taiteellisesti omavaraisia. Tiukkoinakin aikoina meillä on taidetta omasta takaa koota näyttelyitä.
Tämän Vaasan museot näkivät voimavarana, kun tukeutuvat paikallisiin taiteilijoihin täyttääkseen säästövaatimukset.
Taide ja kulttuuri joutuivat Vaasassa neljän vuoden säästöleikkuriin, niin kuin kaikki muukin. Energiaklusterista, akkutehtaista ja Merenkurkun kiinteästä maayhteydestä puhuttaessa vilistävät miljardit ja loistava tulevaisuus. Ei tajuta, että kymppitonni sieltä ja satatuhatta tuolta pois kulttuurilta, voi tuhota vuosikymmenien aikana syntyneen kulttuurin ekosysteemin, jonka elvyttämiseen pelkkä raha ei auta.
Luotetaan kaupunginjohtaja Tomas Häyryn uskoon, että paremmat ajat koittavat ja pääsemme neljän vuoden päästä juhlimaan 70-vuotiasta Vaasan oopperaa kaupunginteatterin huomassa. Oopperatoimintaa ei sentään lakkautettu.
Sirpa Sainio
Vaasa